Puhelimen kätköistä

NOIN nyt löytyi puhelimen USB johto (tai ups johto niinkuin mä aina sanon)....

Joten masukuvia hieman nyt....

RV 30+0

RV 30+0

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

RV 31+3

RV 31+3

PLUS ylensä en tykkää bussitöherryksistä mutta...

Mutta tää ainaskin sopii mulle, välillä tuntuu että mummelit painaa rollilla ohitte (ja yli)

Muistin että kuvia ois ollut enemmän :(

Voih...

Ekaa kertaa tosi pitkään aikaan, ajattelin yöllä "ei helvetti mihin mä oon pääni pistänyt!?"
Illalla alkanut, ja laantunut, närästys palasi sänkyyn käpertyessäni. No sen kanssa vielä me ni. mutta kun kissoilta oli loppunut nötkötti ja unohdin sitä hakea kaupasta...
Eihän mein kermaperseet (lue Pasi) voineet syödä naksuja, onneksi muistin pakkasessa olevan jauhelihapaketit.
Eikun vain sulattamaan klo. 00.55 jauhelihaa kissoille! Samalla närästi, samariinia join oksennusta pidätellen.
Myöhemmin kun kissat nukkuivat kuvut täynnä, mulle tuli jano, menin ottamaan lasin vettä (joka oli suuri virhe), sänkyyn saapuessa, alkoi närästys.... Siis mitä ttua?!? Vesi närästää....

Lopulta kun sain unta, tuli kello aivan pian niin että oli herättävä..........

Kaippa tän päivän jaksan, illalla sitten aiemmin nukkumaan vaan...

RV 33+2

Hei paniikki!

Tuntuu ettei olla saatu mitään valmiiksi kunnolla viel vaaville.

Vaatteita ei olla viel pesty (tajusin juuri ettei oo kiire pestä niitä kokoja 60 ja isompia)
Syynä on ettei olla viel ehditty (saatu aikaiseksi) mennä ikeaan ostamaan vaatekaappia/ vaatelaatikostoa.

Vaunut ostetaan parin viikon kuluttua, samoin punkka ja muuta tarpeellista. Hoitopöytää/ vastaavaa ois tarkoitus bongailla kirppareilta...

Mutta kun viikolla ei töitten jälkeen jaksa mennä mihkää, ite kun kotona puol neljä ja O kotona viiden jälkeen...  Ja viikonloput, no suoraan sanottuna ne menee koomaillessa, kavereita tavatessa, juhliessa ja sukulaisia tavaten....


Toisaalta hissukseen kun tekee asioita, päivittäin, niin kyllä kaikki on valmiina ennen kuin vauva tulee :D


EDIT: klo. 14.33 Nyt pyörii eka vauvakoneellinen pyykkiä. ekat vaippahommelit ja muu pikkuinen valkopyykki.

Myös lajittelin tuossa muuta pyykättävää vaavivaatetta valmiiksi.

Kun tuossa tosiaan hoksasin että tottakai muksu voi syntyä aiemmin kuin laskettuna aikana tai sen jälkeen.

Minä ja veljeni oltiin viikkoa aiemmin käynnistetty ja äitin syntynyt reilu kuukausi ennen laskettua aikaa...


Joten hmmm..... Noh kunhan pysyy elokuun puoli väliin saakka masussa niin kaikki on ok mulle.


EDIT 2. Klo 19:22

Hoksasin juuri että enhän mä sit syksyllä jaksa/ ehdi pestä niitä 60-68 vaatteita :D Että ehkä fiksuinta on pestä ne mitä suunnilleen tarvittee tänä vuonna... ( koot 70 ja isommat saa sit jäädä odottamaan)

Junailua, häitä ja sairaalareissu

Perjantainna töistä suoraan pakkaamaan kotiin tavarat, kaikki tietty oli hukassa ja paniikki iski.
Onneksi kaikki löytyi, suuntasin sitten kimpsuineni ja kampsuineni keskustaa kohti.
O n treffasin bussipysäkillä ja siitä sitten suunnattiin rautatieasemalle.
Päätettiin kokeilla luksusta ja mennä taas (siis minä taas ja O ekaa kertaa) extra-luokassa. Saatiin olla koko matka kaksin, oli mukavaa siinnä lueskella päivän lehdet ja nauttia kahvista ja kekseistä.

Tampereelle kun päästiin satoi niin perkeleesti, ja minä klemppasin mätävarpaana kesämekossa ja O:n farkkutakissa. Onneksi oltiin meitä vastassa :)

Ilta meni mukavasti, mitä nyt vähän varvasta teloin. Mutta sanominen teki gutaa... Ja unikin tuli aikas hyvin.

Aamulla heräsin ihan ensimäisenä koko talossa, jos nyt ei koiria lasketa...
Kahdeksan aikoihin suunnattiin prismaan ostamaan matkaeväät ja luettavat (ja tärkeimpänä O:lle kalsarit koska unhdin ottaa mukaan vaihtovermeet)

Kymmeneltä startattiin matkaan O:n mummon kanssa, koukattiin mummon sisko mukaan ja suunnattiin navigaattorin ohjeiden saattelemana kohti Noormarkkua.

Matkalla satoi, ja paistoi ja satoi...

Perille kun päästiin käytiin hakemassa huoneittemme avaimet (meille oli varattu ns. hotellihuone) huone oli KAUNIS (joku ei tajunnut ottaa kuvaa...)

Siinnä kahvit juotiin, minä suihkuttelin itteni ja hoidin varpaani. Pistettiin itsemme kuntoon (perkele oikeesti ois siitäkin voinut ottaa kuvan...)

Kolmelta oltiinkin kirkonpenkissä, kauniit oli häät. Morsian oli kaunis ja sulhanen oli sulhanen (ei vainsekaa kyllä O:n serkku oli komea myös)

Mymmeli rupesikin kirkossa ilmaisemaan "uskoa" mahastani törrötti "sarvet"....

Hääjuhlaa siirryttiin jatkamaan Noormrkun Klubille, ja aaah... sitä herkkuruokaaa mitä siellä oli,....

Tuli sitten syötyä ja tanssittua oikeen kunnolla. (ja muu ohjema oli nyt mitä häissä normaalisti on)



Seuraavana päivänä (sunnuntainna)  nautittiin aamupala, luovutettiin huoneet ja alkoi matka kohti Tamperetta.

Olin jo illalla kärsinyt päänsärystä, jonka luulin ihan johtuneen häistä (luulo osoittautuu oikeaksi myöhemmin), mutta aamulla se jatkui ja samoin jalat ja kädet alkoivat turvota... Kun pysähdyttiin ABC-asemalla kuiskasin O:lle  "älä säihkdä mutta mulla särkee päätä ja oon turvoksissa" O ymmärsi yskän ja ymmärsi olla panikoimatta. (jos seurassa on kaksi mummelia ei heitä säikytellä)

Tampereella soitin sitten TYKSin synnärille ja kysyin että odotanko sinne saakka vai soitanko TAYSiin, sanoivat että "parempi" on odottaa jos pystyy, sillä sen jälkeen ois mulla ollut kaikki ihme testit etten oo saanut tamperepöpjä TAYSsistä....

Junamatka meni jännittäessä, onneksi kerittiin hyvin asemalta että päästiin bussilla  TYKSiin (tai ainaki melkee ku joku idoioottti minä  jäi liian aikaisn bussista)

TYKSissä meit otettiin ystävällisesti vastaan, kävin antaa pissa näytteen. Näyteessä proteiinia oli +/- (eli parempi kuin viimeksi), pääsin (jouduin) silti vaavin sydänääni "vyöhön", ja sain käteeni napsuttimen johon napsautin aina kun vaavi liikkuu.

Voitte uskoa kuinka meinasin ruveta parkumaan kun ekaan 10min (tai vähemmän) ei tuntunut liikkeitä.
Alunperin mun piti olla siinnä noin. 30min, mutta koska näytteenottajalla kesti, olin siinnä tunnin ja risat...

Verenpaineeni mitattiin ja pääsin ylös.

Odoteltiin sitten odotustilassa kunnes päästiinä lääkärin luo (voitte uskoa kuinka siinnä vaiheessa olin varma että tännekkö nyt jään), mutta kaikki oli kunnossa. Vaavi vielä ultrattiin ja saatiin painoarvioiksi 1,7kg.

Neuvolakorttiin tuli seuraavat tiedot.

RV 32+2 (31+6)
Turvotus + (-)
RR 115/ 69 (127/80)
U-prot. +/- (+)
B-Hb. 104
Tarjonta RT
Paino arvio. 1,7 kg


Oli kyllä huojentunut olo...

Neuvola RV 31+6

Tänään olikin neuvola heti aamusta, ja ekaa kertaa menin yksin sinne. O ei saanut sumplittua töitään...

Uusi neukkutäti olikin ihan mukava, suht nuori nainen (onko olemassa neuvolansetiä?!)

Pistän heti nää tulokset tähän. Sulkeissa taas edellisen neuvolan jutut.

RV 31+6 (27+6)
Paino 62 kg (64kg)
Painon muutos/ 
viikko 500g
Turvotus - (-)
RR 127/80 (125/70)
U-Prot. + (-)
U- Gluk. - (-)
Kohdunpohjan
korkeus 28 (24)
Tarjonta RT (RT)
Sydämen syke 155 (150)
Liikkeet ++ (++)

Eli....Ainoostaan toi pisun proteiini oli tommonen huono juttu (ja olihan verenpaineetkin pikkuse kohonneet), mutta neuvolantäti veikkasi. että syynä voi olla pissan pinnistely ( eipä sitten ollut hätä neuvolassa), mutta käski tarkkailla oloa, ja jos tulee turvotusta ja päänsärkyä soittaa heti TYKS:iin.

Nyt sitten saatiin myös kutsu synnytysvalmennukseen :)

Itte tosiaan voin hyvin, ainoastaan toi varvas on kivulias. (kengät kun viel vähä hankkaa siihe nii ai perkele)

Pipi varvas

Tosiaan isovarpaani on vihoitellut.
Luulin ensin että kynsi on kasvamassa oudosti, tai jotain.
Tänään sitä tutkiessani (on muuten vaikeaa mahan kanssa), huomasin että sehä o lohjennu! ja vieläpä melkee koko matkalta...
Nyt se ns. pienempi puoli alkaa muuttaa väriä, yöks, nyt se on kellertävä  (pakko kertoa) ja jotain tahmaa pyrkii ulos.
Kävelessä saa välillä purra hammasta yhteen, onneksi työkenkäni ovat kunnon työkengät eikä mitkään kroksit, ja ei tartte töissä pelätä, että sattuu.
Mutta kotona (ja työmatkoilla ja muissa tilanteissa), saakin varoa. Kotona oonkin käyttänyt sisäkenkiä ja muulloin hengaa laastari varvasta "tukemassa"

En kestä jos sitä tarvii tässä kestää sen aikaa, että se joko tippuu (siis muuttuu mustaks ja mulpahtaa ulos (ja sitte tarviiki viel enemmä varoa ja hoitaa sitä) tai sitten oottaa iäisyys että kasvaa uutta tilalle.

Joo on mulla kovat ongelmat, mutta kun ei ns. raskausvaivoja ole (mitä nyt välillä mahasta krymppää niin että liikehditä on lopetettava) niin tarviiha nyt valittaa jostain!
Säästä en valita, mä en kestä helteitä, muuta kuin rannalla ollessa.

Huomenna aamulla onkin neuvola! Jees. (ja ei jees kun tosiaan neukkutäti vaihtuu...)

Kaksin (kolmin) laivalla

Perjantainna töiden jälkeen (pelattiin töissä Suomi- tietovisaa ja häpesin tyhmyyttäni), kävin piilolinssi- sovituksessa, tuntui oudolta sörkkiä silmiä, mutta myös sairaan oudolta tuntui kun mulla oli toisessa silmässä piilari (vaikke ollut täysin oma vahvuus), näin silti hieman paremmin. (Vielä en ole ehtinyt/jaksanut sovittaa kotona molempiin silmiin niitä)


Kotona katselin Martina ja Esko- Vauvakuumetta- sarjasta muutaman jakson, omat hormoonihirmu kohtauset tuntuvat todella pieniltä Martinan rinnalla. (ja hei Martinalla ja mulla kumminkin on aika sama LA vissiin...) Perunat laitoin kiehumaan ja kalapuikot uuniin kun O tuli töistä.

Nopea pyykkikoneen tyhjennys, suihkut ja pakkaus. Ja pian kello olikin niin että suunnattiin bussipysäkille.
Ilma oli kaunis, ja ihanan lämmin. Keskustassa ihmeteltiin miksi hitossa teinejä (ja hieman vanhempiakin) taapertaa ihan helvatin paljon (jumalaton ryysis) ja kaikilla kassit täynnä (veikatenkin alkomahoolia). Muistinkin sitten että taas on jossain puistossä känniääliö- tapahtuma....


Kun sitten päästiin sataman bussiin, eikö siellä sitten ruvennut jotkut ruotsalaiset laulamaan mein takana, joo perheellinen äitee lauleskeli lapsilleen, mutta nuotin vierestä ja -.-
Terminaalissa jouduttiin jonottaan hetken, ja kun päästiin lähtöselvitykseen... Noh siinä sitten meiltä pyydettiin henkkarit, O näytti omansa ensin, minä sitten, johon kassaneiti tokaisee mua katsoen "sä et kyl pääse laivaan ku oot alle 21" Minä siinnä sain vain rääkästyä että mitäs ****** ja O nopeammin toenneena sanoo että : "joo se syntymävuosi on 90 eikä 91..." vastaus ja anteeksi pyyntö oli "ai sori" (joskeenkin kututti... vaikka joo vahinkoja sattuu mutta silti!!!!)

No onneksi saatiin nopeasti hupia, kaski japsia rupes jumppaamaan keskellä terminaaalia, siellä mentiin kurkiasentoa, tervehdittiin vissiin kattoa ja pohkeita venytelttiin.
Ja olihan se hupaisaa se ihmisen kiire paniikki päästä ryysikseen ja ekana laivaan...

Hytti löydettiin nopeaan, oli ikkunahytti (tarjouksessa) ja kaksi alavuodetta. Olihan se tilavampi, mutta jotenkin hmm... tuli jo siinnä vaiheessa ikävä siljan hyttiä...

Hieman kierreltiin kaupassa ja laivassa muutenkin, haettiin iltapala hyttiin, ja nukahdettiin varmaan ennen yhtätoista..... (eikä ees herätty siihen pipipdipapidibum, kuullutukseen kun oltiin yällä ahvenanmaalla pyssillä)


Aamulla herättiin pirteänä, katseltiin Tukholmaa kannelta ja odotettiin aamupalaa... Aamupala oli mahtava! Kun tarjoukseen kuului food garden-aamiainen (astetta parempi kuin normi buffet), ja ahh... sitä herkkujen määrää... Plus kahvi kannettiin pyötään asti!
Mutta meinas ruoka siti mulla mennä väärään kurkkuun, huomasin jotain liikettä sivullani, käännyin katsomaan ja siinnä seisoi Ville Viking taputtamassa O:ta selkään....

Heilahtanut söpöstely kuva

Peili masustelua

Aamiaisen jälkeen hieman kierreltiin ja kaarreltiin. Varasin myös buffetin meille. Sitten otettiin pienet unet, tommoset neljän tunnin päikkärit :D

Buffet päivällinen oli mahtava. Kaikkea yli nami namia ja PALJON. Vaikka ei saatukkaan istua kaksin (kolmin) pöydässä.

Loppuaikana ostettiin viel lisää karkkia ja vaan oltiin ja ihailtiin maisemia.

Oli kyllä ihana reissu :)

Lorvikatari iski.

Olen ollut suhteellisen laiska, niin bloggauksen, siivouksen ja kaiken muun suhteen.
Pakko nyt ottaa itteä niskasta kiinni.

Joten listan muodossa kerron mitä ollaan touhuttu

• Edellis viikonloppuna laivailtiin (siitä tulossa erillinen bloggaus), ja esijuhlittiin tulevaa 2 vuotis hääpäivää... (huomenna vielä syömään johkin)
• Ollaan oltu töissä (ollut aivan huippu mahtava työpaikka ainaski itsellä)
• Serkun 5v juhlissa juhlittu
• Huomattu tissien vuotavan (aluksi luulin kömpelönä ponina läikyttäneeni jotain, mutta viikon loppuna huomasin tissejä räplätessä että jotain sieltä tulee!)
• Syöty mansikoita, kirsikoita ja herneitä
• Käyty kaverin kanssa rannalla ja heitin myös talviturkkini pois (tulikin mieleen että sääret tarvii sheivata)

Masukin kanssa on mennyt kaikki suhteellisen hyvin, eilen vaan kauppamatkalla sattui niin saatanasti tuonne alakylkeen? (koita nyt selittää minne)
Mutta kipu onneksi meni ohi lepäämällä.
Torstainna ois luvassa neuvola... Ja uusi neuvolan täti. Oma ihana neuvolantätimme jää kesälomalle ja jollekkin muulle lomalle joten palaa vasta syksyllä takaisin :(

Viikkojen nopeus

Nyt on taas torstai! Hei äsken oli maanantai ja Zombie-Jonna töissä. Tänään olin jokseenkin pirteä (?!) ja huomenna ois laivareissu tiedossa töiden jälkeen.

Tänään onkin RV 29+6 (hei mihin aika kuluu!!!!???)

Vaikka varmaan sitten loppu aikana aika matelee... Töissä koitan olla niin pitkään kuin pystyn, sillä sehän ei vaikuta mun minimiäippärahaan muutenkaan... Tai no positiivisestihan se sitten mein talouteen vaikuttaa, jos pystyisin olemaan vaikka 15. elokuuta asti (se ois tavoite) ja jos on vielä voimaa, kuntoa ja jotain mahiksia jatkaisin siitä sitten vielä kuun loppuun. LA: han on 7.9 (menkkojen mukaan se olisi ollut 12.9) ja eikös sitä ylensä ensikertalaisilla mene yli?

Mutta pakko hehkuttaa! Mä viihdyn tosi hyvin tuolla työpaikallani. (vaikka joo välillä alkaa tietty elin nousta otsaan)

Tänään myös ostin alennusmyynnistä mamma-paidan. Kun alkavat omat kesäpaidat armotta olla liian lyhyitä tai piukkoja.

Ja käytiinhän vielä O:n kanssa keskiaika-markkinoilla :D (nähtiin villisikavauva, ja peloittava piispa)

29+2 ja Juhannus

Juhannusaaton olin mukavasti töissä, oltiinpa jopa hämmentyneitä että minulta ja hoitajalta löytyi huumorintajua... (grillinkokoamisohjeet)
Muutenkin päivä sujui mainiosti, ei ollut kiire kiirettä (olinhan torstainna siivonnut kaikki perjantaille suunnittelemani yleiset tilat) ja oli aikaa jutella asukkaiden kanssa.
Olin jopa "reilu nainen" kun kävin kysymässä yhdeltä papalta haluaako hän kahvia termospulloonsa. (voittaa edellis viikon "oot pikkusen päästänyt itses lihomaan" ja "etkö huomaa että rouva on paksuna?" kommenttien jälkeen.

Päivällisen tarjoilun (ja pois korjaamisen jälkeen) jynssäilin ulkokalusteet puhtaaksi ja toivottelin hyvät juhannukset ihmisille ja lähdin odottelemaan äippää ja iskää (jotka tulivat maalta kaupunkiin juhannukseksi).

Kotona syötiinkin uusia perunoita, äiteen lihapullia ja salaattia. Kahviteltiin ja syötiin raparperipiirakkaa.

Kissatkin pääsivät ulkoilemaan, Pasikin reipastui ja lopettti halvaannuskävelyn (remmeissä ei muka jalat kanna...). Lilla meni heti puskemaan naapuria kun ohi käveli.
Ja hirviöpaska-koirien haukunnasta ei välitetty ollenkaan. (ehkä jo niin tuttua ettei paljoa välitetä, toisaalta alkaa ittellä olla tietty elin otsassa niiden koirien takia, 3 isoa koiraa ja 3 pentua 45neliön kämpässä...)

 Illalla grillattiin, katsottiin kusiaisten valtaamaa pihakaluste ryhmää ja etanoiden parittelua.
Ja voi juku kuinka mahtavaa grilliruoka oli.... Ähkyä jouduttiin sulattelemaan pikalenkillä.


Lauantai aamu koitti harmaana, mutta aamukahvit ja rauhallinen aamupala olivat mahtavat.
Porukat lähti yhdentoista maissa kotiin, ja me herkuteltiin sitten uudestaan grilliherkuilla ja perunoilla...

Tänään luvassa on paistettuja perunoita ja jäätelöä.
Ja uunijuustoa <3

29. raskausviikko

Sikiön paino: 1100 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 24,5 cm
Koko pituus: 33,5 cm

SIKIÖ
Tämän viikon alussa sikiö on 26 viikkoa vanha ja sen aivoaaltojen kuviot ovat jo lähes samanlaiset kuin vastasyntyneen. Sikiö osaa jo paremmin avata ja sulkea silmiään, imeä ja niellä. Keuhkot pystyvät nyt hengittämään ilmaa ja sikiö tekee säännöllisiä hengitysharjoituksia. Keuhkot alkavat olla paremmin valmistautuneet kohdun ulkopuoliseen elämään. Keskushermosto alkaa myös olla jo niin kehittynyt, että sikiö pystyy itse säätelemään ruumiinlämpöään.
Jokainen kuluva päivä parantaa mahdollisuuksia saada terve lapsi, vaikka synnytys käynnistyisi liian aikaisin. Sikiölle on kuitenkin parempi edelleen pysyä kohdussa, kunnes se kasvaa isommaksi. Sikiön kehosta on rasvaa 2 - 3 %. Pojilla kivekset laskeutuvat kivespusseihin.

NAINEN
Seitsemänkuukautisjuhlat ovat ovella! Joissain kulttuureissa juhlitaan raskauden seitsemännellä kuukaudella uutta, kasvavaa elämää. Nyt onkin syytä juhlia, sillä lapsellasi on jo erittäin hyvät mahdollisuudet pärjätä myös kohtusi ulkopuolella. Jos lapsi syntyisi nyt, on sillä 90 % todennäköisyys selvitä hengissä! Voit siis tuntea olosi turvalliseksi ja nauttia hyvistä tuntemuksista.
Oisko vähän siistiä oikeesti kunnolla juhlistaa seitsenkuukautis juhlaa? Ens viikolla ois juhannus, jos samalla? Tai no olen nyt kyl herkutellut hieman, ja tavallaan nauttinut, ja onnittelihan joku nuori mies mua bussipysäkillä :D
Kaikki ei kuitenkaan ole yhtä juhlaa: närästys ja happamet röyhtäisyt voivat olla melko tuntuvia näihin aikoihin. Ruokatorven ja mahalaukun välissä sijaitseva sulkijalihas heikentyy raskauden aikana. Siksi mahahappoja voi päästä ylös ruokatorveen. Pahimmillaan närästys tuntuu siltä kuin kurkku olisi tulessa. Hyvä neuvo on syödä hitaasti ja pureskella ruoka huolella. Syö pieniä annoksia kerralla ja vältä makuuasentoa tai kumartelua heti ruokailun jälkeen. Yritä selvittää, mitkä ruoat aiheuttavat enemmän epämukavuutta kuin muut. Lasi maitoa voi auttaa ja tarvittaessa närästykseen löytyy käsikauppalääkkeitä, joita voi käyttää raskausaikana.
Äläpä! Tänään taas on närästänyt niin etten tiedä miten päin olisin, ja joo maitoa tarvis varmaan juoda litra pari että vaikuttais... Ja no töissä on mahdotonta olla kumartelematta ruuan jälkeen (ei en ole mikään hovineito, mutta tiskikoneen täyttö vaatii kumarruksen).

Neuvola ja RV 27+6

Töissä sain tänään juosta tukka putkella, kuunnella asukkaiden asioita, ja juoda paljon kahvia.

Töistä tarvi tänään myös lähteä aiemmin, jotta ehdin neuvolaan. (meinas iskee paniikki kun bussi oli 10min myöhässä ja luulin missanneeni sen)

O onneksi oli jo paikalla (onhan hyvä että isä on paikalla kun äiti (+vaavi) on myöhässä).

Nythän meillä oli keskiraskauden lääkärineuvola.

Käytiin läpi voimavara lomaketta, ja saattaa olla että jos hiljaa hiipinyt synnytys pelko voimistuu, pyydän siihen sitten jotain apua.


Mutta nyt taas laitan nämä neukkukortti- tiedot (jos jotain ne sattuu kiinnostamaan)

RV 27+6 (22+5)
Paino 62 kg (56kg)  (aika moinen painon nousu, mutta mun painoindeksille sopivalla käyrällä mennään)
RR 125/70 (129/71)
Hb 120 (108)
Kohdunpohjan korkeus 24 (n+1)
Sydämmen syke 150 (+140)
Liikkeet ++ (++)

ja kohdun suu oli kiinni ja kiinteä.

Harjoitussuppareita ovat mun kipuilut olleet.
Kuulemma jos kävellessä alkava kipu ei lopu kun pysähtyy,  silloin on otettava yhteyttä.

Mangnesiumia käskettiin myös hankkia.


Myöhemmin Skanssissa ollessa nähtiin kuuluisin Vampulalainen, Tapio Liinoja :D
Vaikka äiti ja iskä oli nähny Vampulan torilla Riitta Elstelän, eli salkkareitten Annin.
Samalla torilla oli myös ollut HIMin basisti.
Ja Vampula tosiaan on semmoinen pikku kylä mikä on täynnä hieman erikoisia ihmisiä :D

Massua 27+4

Laatu taattua vessa-kamaa :D Oli pakko peilaillessa ottaa kuva itsestä ja masusta, tai no naama hukkui muualle. mutta möhkylä on jo peloittavan kokoinen.
Tosi kiva tosiaan kun äitillä ja äitin äitillä oli pienet mahat. Musta on tulossa sitten oikeesti maapallon puolikas.

Mutta olen mielelläni shetlanninponin näköinen :D

Sattuuuuuuuu

Pohjekramppi tuo uusi tuttavuuteni. Nyt olen monena yönä herännyt siihen, että jalka pohje kramppaa ja sattuu niin että itkettää. Viime yönä ravistelin kivuissani O:n hereille, sattui niin saatanasti, kuin puukolla olisi iskenyt.

Lueskelin että se johtuu magnesiumin puutteesta, itse epäilen myös seisomatyön vaikuttavan siihen, olenhan melkein koko päivän jaloillani, istun vain syömään tai pohtimaan.

Ja ymmärtäähän sen, jalkojen ”kapinoinnin” olenhan nostanut painoa jonkin verran… (töissä olisi vaaka mutta pelkään sitä). No torstaina on neuvola-lääkäri, kysäisen noista jaloista siellä…

Toki jokainen joka itse on pohjekrampit kokenut, ja taltuttanut ne saa kertoa omat keinonsa!

Töissä olen viihtynyt hyvin! Työkaverit ovat mahtavia, ja asukkaat mukavia.

Bussimatkat töihin eivät ole niin herkkua. Bussimatka meiltä kaupunkiin on ihan mukava, mutta kaupungista töihin… Hmph. Itken verta usein kun ihmiset eivät käytä mitään dödöjä tai vastaavia.

Ollin elämä: Mietteitä Isyydestä

Ollin elämä: Mietteitä Isyydestä: Olin todella ilonen kun sain kuulla vaimoltani kun hän soitti armeejaan että mitäs kuuluu ja miten on mennyt no sitten kyselin häneltä samat...




Pikku linkki mein isimiehen blogiin, jota harvemmin päivittää... Mutta lupaili päivitellä toistekkin.

Mua potkitaan

Mulla vaihtui työpaikka (ennen kuin ehti kunnolla ees alkaa), työnantaja pysyi samana. Toimipiste ja työnkuva vaihtui.
Aiemmin olisin ollut laitoshuoltajan sijaisena, sitten sain tietää paikasta jossa vastaisin aulaemännän töistä.
Kiinnostuin heti.
Tänään kävin katsomassa työpaikkaa, ja ilmeisesti olin ainoa jolle ei oltu kerrottu että saan paikan siltä seisomalta. Oli kuulemma hyvät suositukset.

Mutta huomenna aloitan siis työt työt kunnolla. Sopparia on heinäkuun loppuun, ja jatketaan jos jaksan olla töissä, toivon niin että jaksaisin.

Myös heräsi toivo (mahdollisuus) jatkaa äippäloman jälkeen siellä töitä. O jäisi vanhempainvapaalle opiskeluista.

Myös pakko hehkuttaa herkkuruokaa jonka tein (tiedän blogi on kakka ilman kuvia, mutta kamera lainassa äidillä ja en jaksa kännykällä taiteilla),
Cannelonit olivat aivan mahtavia!

Kun pohdittiin kaupassa mitä sitä tänään syötäisiin (ja huomenna), molemmat ajatteli lasagnea, minä johdin ajatusta eteen päin ja MÄISKIS tuli täysosuma.

Myös juustokakkua on tullut puputettua.

Myös olen kunnolla kunnolla tutustunut yhteen rinnakkaisluokkalaiseen joka asuu melkein naapurissa.

Ja onhan mulla mamma-kamukin tässä ihan lähellä :D

27- raskausviikko

Sikiön paino: 900 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 22,5 cm
Koko pituus: 31 cm

SIKIÖ Tämän viikon alussa sikiö on 24 viikkoa vanha. Aivoaallot ja aistit aktivoituvat ja aivopoimut aivojen pinnalla alkavat kehittyä asteittain. Sikiö alkaa reagoida kohdun ulkopuolelta tulevaan valoon. Selkäranka koostuu nyt 33 renkaasta, 150 nivelestä ja 1000 jänteestä! Seuraava kuukausi on sikiölle erittäin aktiivista aikaa, se kasvaa nopeasti ja lihoo.


Iloitse jo kulkemastasi matkasta ja nauti tästä rauhallisesta etapista. Normaalissa raskaudessa ei ole mitään syytä pidättäytyä seksistäkään. Ajattele millaista voimaa voit saada seksuaalisuudestasi! Seksi myös lisää sinun ja kumppanisi keskinäistä läheisyyttä – ja on oivallinen tapa pitää itsensä kunnossa ja parantaa lantionpohjanlihaksia synnytystä varten. Suo siis itsellesi tämä nautinnon ja ilon lähde. Näetkö nykyään paljon unia? Ennen kuin tulit raskaaksi, et ehkä nähnyt kovinkaan usein unia lapsista, mutta nyt niitä voi vilistää unissasi tuon tuostakin. Osa unista käsittelee pelkojasi itsesi ja lapsen puolesta. Ne ovat keino käsitellä osaa niistä peloista, joita kaikki naiset kokevat raskausaikana. Osa unista toimii myös synnytykseen valmistautumisena. Tavallisesti unet ovat hyviä ja niissä iloitset lapsesta. Jos muistat unesi, ne kannattaa ehkä kirjoittaa muistiin, kun heräät. Saatat paremmin ymmärtää, miksi näit sellaista unta. Jätä kuitenkin kaikenlaiset unikirjat sikseen: sinä itse osaat tulkita unesi parhaiten.

Hormoonihirviön paluu

Olen ollut hiljaa täällä jonkin aikaa.
Kaikki on kunnossa.
En vain ole jaksanut/ ehtinyt / viitsinyt kirjoittaa mitään.

Mutta vietin vajaan viikon Vampulassa, maaseudun rauhassa (varoin 40 alueella 70km/h painavia jätti traktoreita ja niiden paskavaunuja) ja rentouduin.

Koulu on nyt ohi, tältä erää, seuraavaksi sitten ens vuoden syksyllä kouluun.

Mymmelimme (nimi muuttui kun meillä on jo Lilla Myy kotona) on ollut kovin potkivainen, ja kohtu ruvennut painamaan perkeleellisesti suoliin ja muihin härpäkkeisiin. Eilen alkoi illalla hirveät kivut oikealla puolella mahaa. Sattui niin että itkin ja oksensin.
Soitin äityyspolille, veikkasivat että juuri kasvava kohtu painaa umpisuolta. Mutta neuvoksi sain ottaa lääkettä ja jossei se auta niin, uudelleen soitto ja paikan päälle. (onneksi meni ohi) ja Mymmeli senkun potki vaan kun mamma kipuili.

Tänään hormooni hirmu otti vallan kun juutokakku ei ollut niin makeaa kuin oletin, aloin itkeä hillittömästi keittiön lattialla. (kissat osoittivat sympatiaa pussaamalla ja "pyyhkimällä" kyyneleitä".


Tänään onkin RV 26 tasan. Iiks.


Ja huomenna on äitillä ja iskällä 22 hääpäivä <3 Onnea heille tätäkin kautta, he  molemmat ovat rakkaita minulle, vaikken sitä tarpeeksi usein sano tai osoita.

Klemppa

Laiskuus on perseestä.

Pakko ottaa ittä niskasta kiinni ja käydä hommiin.  Mutta kun hikoan kuin pieni possu, ei siinnä paljoa jaksaisi muuta tehdä kuin lukea kirjaa ja nauttia näistä muutamista lomapäivistä.

Ei kyllä oikeasti tänään ajon hommailla ja siivoilla (pyykkikone jo pyörii). Ja sitten ollaan jo voiton puolella kun tuo ruhjake sänky on vierashuoneessa. Nyt vaan jurpii kissan aiheuttama haava jalkapohjassa… Ja se etten voi ottaa enää mahallani aurinkoa, selällään olokin oli vaikeaa ja rupesi sitten sattumaan niin maan perusteeliisesti kun kokeilin nousta ylös.

Mutta kyllä sää on ihana! (nyt on mukavaa kun on tuo 20astetta, sitten kun kiipii taas sinne 30 asteeseen, alan itkemään. Muistan kuinka hirveä viime kesäkin oli, silloin ei ees makkaria voinut tuulettaa kun spurgut piti pippaloitaan ja tappeluitaan naapurissa ja se möly oli hirveä. Ja nyt täytyykin rakentaa jotain kissaverkko systeemiä makkarin ikkunaan, että saadaan tuuletettua.

Tällä viikolla olisi myös suunnitteilla Vampulan reissu, kun kesällä ei pahemmin ehdi sinne mennä kun on töitä. (ja nyt on tämä pikku loma tässä), niin lupauduin auttamaan ikkunoiden pesussa.

Kivaa postia

Tänään sitten odotti postilaatikossa, saapumisilmoitus. Äityyspakkaus on noudettavissa! Mehän haettiin se heti kotiin.

Paketti on upea!

Vaikka värit eivät olekaan niin tyttömäisiä, ei se mua haittaa. Onneksi eivät ole pelkästään valkoisia, porkkana pukli kun ei lähde sitten millään irti. Ja sopivathan vihertävän siniset ja harmaat myös tytölle. Mikä valitus siitäkin olisi tullut jos olisikin ollut esim. oranssia, punaista ja liilaa?

Vielä ei mikään noussut ykkössuosikiksi (tarvitsee toisen ja rauhallisemman katselukerran).

Mutta ainakin lakanat miellyttivät minua,  raidalliset ja kuviolliset bodyt. Myös kestovaipat ja – liivinsuojat olivat mukava lisä.

Kyllä tuota listaa lukiessa rupesi hieman silmät pyörimään, ja ihmettelemään miksi ihmiset niin paljon valittaa pakkauksesta? Paljonko alettaisiin valittaa sitten kun pakkausta ei enää saisikaan?

Ensinäkemältä mikään ei meillä jää pitämättä pitämättä. Tai ole turhaa.

Ja ainakin omasta mielestä näin pika hiplauksella olivat laadukkaita, toki kaikki käyn vielä rauhassa läpi.

Eikä tässä vielä kaikki.

VAU kerhon tutustumispaketti (ilmainen) oli tänään myös postilaatikossa.

Siitä löytyi pehmokirjoja, kovakantinen pikkukirja ja pehmoiset nopat.

Hitto kun sais vaan tämän hirveän yskän hellittämään. Viime yönäkin tuli uni vasta joskus kolmen maissa, ja kuuden jälkeen heräsinkin. Kummasti silti olen pirteänä ollut. Tai no lukenut kirjaa.  No huomenna otan itseäni niskasta kiinni ja pidän kunnon siivouspäivän (sama oli viime viikolla silloin vain siirreltiin tavaroita ja aiheutettiin suurempi sotku) ja roudataan painava ”vierassänky” toiseen makkariin.

Voikin olla kätevää sitten kesällä jos hikoan ja kierin unissani kuin possu, että saan nukkua muutaman yön ilman O:ta ja kissoja (hmm… kato ku mein kissat pysyykin poissa)

Jos huomenna on yhtä ihana päivä rantaudun kyllä pihalle kirjan kanssa. (siinnä siivouksen lomassa) Jos saisi samalla aurinkoa pintaan...

Ja huomenna vois kans kuvailla jotain juttuja :)