Unista asiaa

Onko joku muukin huomannut miten unissa tuntee, maistaa ja haistaa joitain asioita?
Edellis yönä näin unta kuinka mua raahattiin lattiaa pitkin, tunsin mahassani kuinka matot rullaantuivat alleni.
Viime yönä unessa tunsin parransängen kutittavan leukaani.
Kerran maistoin jopa mullan kaatuessani unessa maahan.

Outoa? Normaalia?

Onneksi ei lyöty rahasta vetoa

Turhaan pelkäsin pahinta, kaikki oli kunnossa! Meidän Pikku Myy siellä venkoili ja osoitti nyt jo tuittupäistä luonnetta (keltä lie oppinut?), eikä suostunut ottamaan kättään pois niskan takaa. Kuulemma kuvan olisi saanut otettua ”lähempää” ja selvemmin jos olisi liikuttanut kättään…

Mutta kaikki tosiaan on ok! Ja eipä löytänyt ultraaja pippeliä mein naperolta, eli kyllä meni omat arvaukset päin honkia… Mutta hei nyt voin ostella kaikkia yyperi söpöjä tytön vaatteita (hellokittyt jäävät suosiolla kaupan hyllylle), mutta jos jostain löydän hieman asenne vaatteita mein Myylle…

Hieman jäi hmm… vajaaksi tuo ultraajan neuvolakortin täyttö näemmä, ei täyttänyt ollenkaan sitä riviä mihin niitä asioita on aiemmissa neuvoloissa ja ultrassa laitettu, vaan tunki ne yhteen sivupalkkiin, ja niin hiton epäselvällä käsialalla että jos sitä näyttäis apteekissa sais varmasti yskänlääkettä tai kissan matokuurin…

Mutta noista kuvista saan hieman jotain tietoja (ite perkele unohdin käydä vaa´alla)

Sydämen syke: 136

Paino: 341g

Pää peppu mitta: 16,7cm (jäi hieman epäselväksi tuon ultraajan jälkeen)

RV 20+3

Pakko myöntää, huominen  ultra peloittaa.

Vaikka olenkin (luullut, semmoista kuplintaa ja jumputusta) tuntevani vauvan liikkeitä, pelkään silti että jos onkin jotain vialla… Kaikkihan oli kunnossa viime neuvolassa, silloin kaveri liikkui ja jumputteli menemään minkä kerkesi (kuultiin sydänääni- laitteella), mutta kotona näin untuvikon on vaikea sanoa ja ajatella mikä on ok kipua tai vastaavaa.

Uskon silti, että kaikki on kunnossa. Mutta tuo ärsyttävä pieni epätietoisuus jyystää takaraivossa. Tunnen oloni niin avuttomaksi kun en osaa enkä pysty tietämään kaverin kuntoa ja tilaa. (tai jos se jumputus ja kuplinta on liikehdintää en halua ajatella mimmoista se on myöhemmin)

Olen nyt  vajaan viikon kärsinyt helvetin kipeästä oikeasta kyljestä. Kääntyminen sattuu, kovalla tuolilla istuminen sattuu, ruokailussa sai istua vinovanossa ettei sattunut….

Mutta ettei ihan valitukseksi mene, niin toiset masukuvat pistän RV 20+3: n kunniaksi (eka oli kuva ylhäältä junassa otettuna). Tänään muutenkin on ollut kylkikivusta huolimatta mukava päivä (jollei kavereiden YLI sekohullulehmäkohtausta (joka jatkui sitten aamukahvilta iltapäivään lasketa mukaan). Ruoka oli HYVÄÄ, ainakin mulla, muiden ruoka näytti näin kauniisti sanottuna kissan oksennukselta (mmm… harmaa jauhelihakastike)

Muutenkin päivä meni tosiaan hilpeästi, ruokatilauksia, perussiivous suunnittelua, keikkavälineiden kasausta ja ikkunoiden pesua (meni kyllä päin persettä kun ei pal innostanut kiivetä kahden metrin korkeuteen)

Pysy aina pikkuveljenä

.... Niin tosiaan pikkuinen (mua päätä pitempi) veljeni Joni, tulee meille "asumaan" viikoiksi.
Joten sen varjolla rontataan tänään ja huomenna sänkyjä ja sohvaa eri huoneisiin. Ja saadaan siirrettyä mein makkari isompaan huoneeseen, eipä tullut syksyllä muuttaessa mieleen, että tarvitaan pinnikselle ja hoitopöydälle tilaa makkarissa...

Mutta saapahan jumpattua näin hieman... (ja sitten kunnolla siivottuakkin!)
Onneksi mein sänky on kolmessa osassa, ja alaosat O jaksaa kantaa yksinkin.
Tarttee tänään vielä purkaa osiin sohvasänkykapistus, joka on ollut tuossa ns. vieras/tietokonehuoneessa, että sen saa taas huoneesta ulos. Puuh..............

Ja lupaudin vielä paistamaan illalla lättyjä.
Olen helppo pala.
Nyyh....

RV 20

Ei, ei, ei... Mihin tää aika on mennyt?!
Paniikki iski, siis puolet on takana ja puolet eessä...
No ihan hyvin on tähän asti mennyt, mitä tota "pientä ja lievää" huimausta onkin mukana ollut...
Tavaroita nyt on vain vaatteiden kautta hommattu, en näe järkeä roudata pinnasänkyä ja vaunuja ja syöttötuolia (jota nyt ei vielä kumminkaan ees tänä vuonna tarvita) tänne. Toisaata voi olla että pinnis eksyy meille ensi viikolla? En tiedä miten aikovatko O:n porukat myöhemminkin vielä vierailla meillä, ennen vaavin tuloa, kun matkaa kumminkin Tampereelta Turkuun tulee sitten jonnin verran....

Myöskään punkkaa (ammetta) en ole jaksanut miettiä vielä, no ensinnäkin se ois 100 varmasti kissojen nukkuvatina mainio, jopa niin mainio että jouduttais ostamaan uusi punkka kun kaveri saapuu.
Potta myöskin mennee syöttötuolin kanssa samaan syssyyn...

Kestovaippoja tarvii aina ponkailla kirppiksiltä, en usko että noilla neljällä pitkälle pötkitään (vaikka äp-pakkauksesta tuleekin sitten taas kaksi lisää). Ja sitten on ne vauvan hoitotuotteet ynnämuutsemmoiset.

Mutta odotetaan nyt jännityksellä ensi viikkoa ultra aikaa. Joskos selviäis onko tulossa Matti vai Mervi?


Milloin teillä on ollut hankinnat valmiina odottamassa?

Laiskuutta

Olen taas ollut hiljaa, syitä ovat olleet laiskuus, huimaus (välillä huimaa jopa sängyssä maatessa) ja viime viikonlopun porukoilla vierailu.

Mutta tiivistelen ja kaivelen kuvia kamerasta (hitto miks mä aina unohan kuvailla kunnolla?, nytkin oli tarkoituksena kuvailla kunnolla "reissua" mutta unohdin).

Mutta ainakin tirrille löytyi (taas) vaatteita, sitteri mummila vierailuita varten, kantopussi ja hyttysverkko. Ai juu ja kaksi kestovaippaa!

Myös itse rakastuin Huittisissa, erääseen kauppaan. Nimeä en muista, mutta sitä pyörittää ihana Turkkilainen nainen, ja siel oli vaikka ja mitä erikoiskarkkeja, limuja ja aivan mahtavia korkokenkiä, joiden hinnat oli alle 20e, ja semmoisia olivat mitkä maksaa täällä noissa ns. Halppis kenkäkaupoissa sen 59e...

Mummoni ostamat vaavin vaatteet... Taustalla osa mein kirppislöydöistä...

Myöskin mummoni neulomat lapaset ja sukat...

Oli ihana ilma lähtee perjantainna junalla Loimaalle...

Mut ei riemulla rajaa ku extraluokassa ajaa...

Sunnuntainna matkalla kotiin...

Mitä jos...

Junassa iski paniikki.
Mitä jos vaavi onkin tyttö? Vaikka vahva poika olo onkin, ja Ollin isomummu oli tehnyt Ollin pojalle villasukat...
Mutta tosiaan meillä ei ole juuri niin natsaavaa tyttönimeä, poikanimiä on jopa kaksi!
Junassa pohdittiin monia nimiä, oli Liljaa, Helmiä, Maijaa, Emmaa... Mutta silti itkutus meinas (taas) tulla.

Tottakai tyttö on tervettulut ja rakastettu, ja toivottu pitkän harjoittelun yrittämisen jälkeen.

Mutta kun nimi asia vaivaa. Ehkä ne on taas hormoonit mitkä heittää häränpyllyä.

Ja onhan tossakin listassa nyt yksi mein suosikkinimi, mutta sen näkee sitten.

Anteeksi itkupotkuraivarini.


ps. pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja tyhjentää vaavin vaatteille yksi lipasto.
ja vois kans kuvailla hieman mein lempparivaatteita.
Isimies suukottelee usein masua ja ennen raskautta nukkumaan mennessä hipli mun tissejä (ja leperteli niille) nyt hipsuttaa mahaa ja juttelee sille. En ole hennonnut sanoa, ettei ihan vielä nappula kuule :)

...

Tänään en olekkaan julkaissut juu yhtään mitään....
Mutta jatkoa seuraa...

Aamulla melko pirteänä herättiin, hieman köllintää sängyssä. Datailua (aivan oli pakko pakko) ja aamupalaksi uunivalmiita croisantteja ja tuoremehua.

Bussilla keskustaan, räntäsateessa kävelyä asemalle. Juopunut kommunisti matkalla Loimaalle, aiheuitti lievää hupia lipunmyynnissä. Oma lippuhässäkkä hermostutti, onneksi saatiin heti korvauksena mielipahasta, 7euron kuponki joko ärrälle tai asemaravintolaan.

Asemaravintolan kahvi maistui aivan hirveälle, ja munkki jotenkin karmealta...

Junassa oli muuten rauhallista, jollei lasketa taas kyttääviä ihmisiä... Pienet eväät herkuteltiin junassa, ja lehtiä tuli luettua...

Eilinen

Eilen nautittiin koulussa (meidän luokan taikoma) pääsiäisateria. Jonka valmistusta varjosti paloharjoitus, olipa mukavaa keskeyttää kiireiset hommat (opettaja ruoskan kanssa huitomassa selän takana ja ohjeiden anto tipoitellen), mutta kuulemma meni harjoitus hyvin…

Ruuaksi taiomme omenasalsaa, vihersalaattia, karitsanpaistia, kalarullia. viipaleperunoita ja piimäsämpylöitä. Eikä saa unohtaa jälkkäripöytää! Allekirjoittanut söi taas mahansa täyteen (ja sen yli)… Mutta käsi pystyyn kuka voisi vastustaa näitä herkkuja? Oli kahta lajia pashaa, mämmiä ja jotain vaahtoa, baboja, sitruunavormuja, rahkapullia, schaher- kakkua ja suklaapiirakkaa (peijoonin lautaset olivat auttamatta liian pienet). 

Myös hupia aiheutti erään opettajan suloinen huoli (ja ei niin suloinen mahan hiplintä ja selän taputtelu) olin ollut tiskikasaa purkamassa (miljoona kippoa, leikkuulautaa, veistä ja vehjettä) ja siinnä kiireessä suihkuttamalla onnistuin kastelemaan paitani.  Itse en muuta ajatellut etten halua syödessä haista kuivuvalle paidalle. Mutta opettajamme kommentti: ”Kun masualue ei saa kastua! Oletko ihan märkä?” Tyynen rauhallisena sen enempää ajattelematta (kuin normaalisti) vastasin ”eei oon vaan kostee…” Luokkatoverin repeävät meluisaan nauruun… Hehe, Jonnan hormonit hyrrää… 

Mutta ähkystä huolimatta mussuttelin vielä keittiön ja salin lopputöitä tehdessä, niin karkkia, pullaa, mehua. särkylääkettä (Sami meidän ihana emäntämme pelasti mun pään) ja valkosuklaatryffeli-kakkua… Olen ihan varma kun koulussa tulee possuiltua näin hirveästi, paino nousee pian.

Eilen myös ostosteltiin O:n kanssa vaaville vaatteita (oisitte nähnyt O:n loistavat silmät kun osuimme oikeaan kultasuoneen, ja valitsipa hänkin nappulalle vaatteita), vaatteita tarttui mukaan pyöreästi sanoen 13 eurolla, ja tavaraa oli muovikassillinen…

Vielä matkan varrelle osui skanssin cittari (pahaa pahaa huimausta ei tullutkaan), ja lopulta vielä lähi s-market. O osti minulle alkoholitonta siideriä, ja kylläpäs oli hyvää…

Ilta jäi hieman lyhyeksi, koska seuraavana päivänä oli oltava normaaliin aikaan ylhäällä, ja pirteähkönä.  Ja matkalla kohti Tamperetta…

Viikko sinne tai tänne, tässä viime viikkoni...

Perjantai

Viimeinen työharjoittelupäivä sujui selvästi perjantai tunnelmissa… Juttujen taso laski loppua kohden kuin kamelin häntä…

O lähti kaverinsa luo Tampereelle, ja äitini saapuikin yökylään. Poikkesimme sitten äiteen kanssa mummolassa,  josta myös saatiin vaaville vaateita. Villahaalari ja valkoinen perus potkupuku+ aivan ihanat itse tehdyt villasukat ja lapaset.

Illalla herkuteltiin tortiloilla ja jäätelöllä, katsoen Varesta.

Lauantai

Aamulla herättyämme suuntasimme kahvin puutteisen äidin kanssa prismaan ostamaan sitä. Aamupalakin oli mukava syödä rauhassa (no Pasi leivässä kiinni) ja lukea lehteä.

Äippä lähti puolenpäivän maissa ajelemaan kotia kohti, koska ilma alkoi muuttua hieman ikäväksi…

Loppupäivä menikin katsellen leffoja ja tv-sarjoja, ja mutustellen jäätelöä.

Ei ollut kiva mennä yksin nukkumaan.

Sunnuntai

O palasi reissultaan, sää oli kamala ja harvinaisen kylmä.

Maanantai

Pitkästä aikaa koulussa! Yksi teinitytteli mulkoili minua hyvin hyvin  pahasti, syynä oli hänen luulonsa että sutinoin hänen ex-tapailu kaverin kanssa… Muuten olikin mukavaa, väänneltiin hiki hatussa jälkkäreitä pääsiäislounaalle…

Tiistai

Koulukuvaus päivä! Otettiin totta kai myös kaverikuva, mein lorttoporukalla.  Suunnattiin myös läskeilemään raxiin…

Keskiviikko

Hoidettiin hommia ja ostosteltiin ruokaa…