Sinä piru!

Meillä on (taas) hammasten kasvua ja puhkeamista, kun tottui jo että Lellu "mämmäsi" (söi) monta kertaa päivässä ja PALJON nyt taas ei mene alas kuin hitusen, jos sitäkään. Onneksi maito, mehu ja tissi kelpaa. Tänään nähtiin joulupukki! Lellu ei pelännyt, enemmän ihmetteli sitä. Ja saatiin myös joulukalenterit.

Elsa on tosiaan innostunut hoitamaan vauvanukkeaan, nukkea syötetään, heijataan ja leikitetään. Mutta kyllä nyt näinä päivinä ovat kissat vieneet huomion (varsinkin Taavi)

Mun uudet kengät! Vanhat nilkkurini vuotavat, joten tarvitsin uudet. Nämä kun bongasin H&Mlltä, ja vielä -50% alennuksella niin tilasin ne itselle, samalla tilasin nuo sukkahousut.

Lellu on oikea linssilude, ja varsinkin kun kamerassa on lapsikuvaus- ohjelma. Etunäytössä pyörii video lentävästä pingviinistä.

Myös selvästi näkyy että mini-ihmeeni on vedellyt mutakakkua...

Ulkopimu kuva :)

Elsa löysi tänään vanhan kamerani, se menee päälle mutta kuvatessa sammuu, ja voi sitä iloa kun sillä sai leikkiä, mutta voi sitä huutoa kun kamerasta loppui patterit eikä koko talosta löydy kuin AAA pattereita... Noh huomenna kauppakeskukseen :)

Löydymme naamakirjasta!

Nyt sain tuon naamakirja linkin kunnolla tänne blogiin, tuossa oikeassa reunassa se on!
Siitä sitten tykkäämään, sinne rupean vähän enempi päivittelemään, ja muuta mukavaa.
ps. huomenna me nähdään joulupukki!

MaamaPaapa

Muumit ovat rantautuneet meille. tai ovathan he olleet aina läsnä, pehmoina ja vaatteina.

Eilen alkoi kiinnostaa Lellua muumi-piirretyt, alkutunnusta lauletaan mukana "maamamapaapppaaamaammaaa...."

Nauretaan innoissaan Nipsulle (varsinkin kun UFO meinasi ajaa Nipsun yli), Pikku Myyn kikatus saa myös nauramaan, Nuuskamuikkusen huuliharpun soitto saa aikaan taputuksen.

Itsehän olen totaalinen muumifani, ensi kesää odotan että pääsemme muumimaailmaan, muumimukeja on kaappi piukkana, meiltä löytyy kaikki muumijaksot itse nauhotettuina VHS-kasetteina (täytyy etsiä alhaalta toimiva soitin) ja samoin DVD levyinä.

Meillä on myös neulottuja muumeja (koitan löytää ne ja ottaa kuvat)

....ja lisää kissoja!

Kissojen määrä on pysynyt samana kuin eilen. Tänään(kin) Lellu syötti kissoille nameja.
(täytyykin muistaa ostaa kissoillekkin joulukalenteri)

Ja pari videota taas!

Pieni kissatyttö

Meillähän on kolme kissaa, ja tänään tuli J veljeni kissa Taavi yökylään (J:llä koeviikko ja Taavilla purettavaa energiaa)
Lelluhan rakastaa ylikaiken kissoja (ja koiria ja pupuja...). Suurinta hauskuutta on antaa namitikkuja kissoille, vaikka omaan suuhun usein menee muutama pala.

Meidän omat kissathan ovat kaikki hankittu SEYn kautta, kesällä 2010 Pasi ja Ninni (mustat paholaiset) ja keväällä 2011 Lilla jäi meille sijaiskotiin lopullisesti.

Lilla, Lellu ja Taavi

Ninni

Pasi hukkui juuri kun kaivoin kameran esiin :D

Arvontaa!

Kristan Timantit on Ikuisia- blogissa paukahti 100lukijaa täyteen ja sen kunniaksi hän arpoo jouluisen paketin!

Arvontaan pääset TÄSTÄ

Minä ite

Tänään on piirrustettu, ajettu autolla. Känkkäilty, känkkäilty ja kiukuteltu. (hammas)
Lellu on myös alkanut syömään itse ja noh se näkyy naamasta.

krääsää

Rupesin eilen ehtoolla miettimään näitä kaikkia juhlia mitä juuri Suomessakin vietetään.
Melkein kaikkiin tarvitaan ne omat tykötarpeet. Ja sitä rojun määrää!
Kaikissa (paitsi suuresti itseä kärtyttävässa halloweenissä) on perimmäinen idea kaunis.

Helmikuussa on ystävän päivä. Perusidea on kiva, muistetaan ystävää. Mutta kun se menee yli! Kortit vielä ymmärrän, mutta ilmapallot, laulava nallet, banderollit... Noh kaupat tekee voittoa.

Sitten on pääsiäinen, ja taas uudet kortit. Koristeita menee tipuja, pupuja, noitia, höyheniä, suklaamunia.... Ja ne virpojat, en tiedä ovatko lapset nykyään niin suuruuden hulluja, vai miksi tuntuu että jos ei saa sitä kaupan isointa suklaamunaa tai vähintään 5e seteliä on naama vinossa.

Vappu, tuo työväen juhlta. Syy ulkoiluttaa ylioppilaslakkia. Ja ne krääsät!!! Ei ei ei ymmärrä, eniten vihaan niitä pierupusseja, ne oksettavat ja aiheuttavat migreeniä. Jättipalloja, torvia, vinguttimia, naamareita...

Sitten onkin vähän väliä juhlinnassa, tai no juhannus ja kesä yleensäkin...

Koulun alku, noh ei niin paha kun tuotteet menee oikeasti varmaan käyttöön...

Halloween... Tarviiko edes sanoa mitään? Kaikki tietää että mä en pidä tuosta jenkkilä juhlasta.

Joulu, oma suosikkini. Mutta mennee itsellä vähän yli se joulukrääsä...

ja sitten heti perään uusi vuosi ja ne vi%#?n raketit...

Miehettömyys huolet

"Ei nuori nainen voi olla yksin, ei vaan voi olla" 

noin asian ilmaisi eräs "lenkkeily tuttu" mies.

Monet muutkin ovat "huolissaan" kun minulla ei ole miestä, on jopa tarjouduttu auttamaan miehen etsinnässä. Onhan se kiva, mutta entä jos olen todella tyytyväinen tähän tilanteeseen? Ihan suoraan sanottuna en kaipaa parisuhteesta muuta kuin sitä että voi halata jotain yöllä.

Seksi on jotenkin kadottanut merkityksensä, kai imetyshormoonit jotenkin ovat asialla. Ja voin ihan suoraan sanoa ettei minulla tuossa kun meillä oli O:n kanssa se yli puolen vuoden mietintä paussi (tauko ero yms.) ei minulla silloinkaan ketään muuta ollut, ei edes ollut sutinaa, flirttiä tai mitään vastaavaa.

Olihan niitä jotka keikoilla tulivat kännispäitteen mua iskemään, mutta en  niille lämmennyt... Tasan yksi mies sai mut edes ajattelemaan jotain, ja hymyilemään. Mutta ei siitä mitään tule, olen kuitenkin liian arka jollain tapaa. Ja en vielä edes ole valmis uuteen suhteeseen. Ihan Lellunkin takia, haluan nauttia taapero ajasta kunnolla, ja olla itseni.

Aiemmin olen ollut miesten suhteen arka, monet vuodet kiusattuna ovat nakertaneet itsetuntoa. Mutta jotenkin raskauden ja synnytyksen jälkeen olen vahvistunut. En enää välitä niin paljon muiden sanomisista. Myös (niin typerältä kuin se kuulostaakin) on hauska huomata kuinka miehet jopa hymyilevät välillä minut nähdessään (ehkä ne nauraa?).

"nainen ilman miestä on kuin ahvena ilman polkupyörää"

Halipulaan onneksi on ratkaisu !
Poikaystävätyyny!!!!!!!!

Teiniäidit 2

Katsoin tuon ensimäisen jakson ennakkoon yleareenasta .
Eniten kosketti Roosan kohtalo, hänestä paistoi pelko vauvan tilasta kun määrättiin heti keisarinleikkaukseen, jos oikein ymmärisin viikkoja oli n. 35.

Demistä sain kovin iloisen ja normaalin äidin kuvan, voin kuvitella hänen olevan ihana ja rauhallinen äiti. Ja suurimmat plussat oli että oli edes yrittänyt (ja olisi halunnut jatkaa) imetystä.

Sannalla tuntui olevan asiat (yhä) hanskassa vaikka olikin jännä kaatopaikka parvekkeella.

Saritalla tuntui olevan vähän asiat solmussa, eniten kuristi omaa kurkkua kuinka lapsi oman äidin sylistä itkien käveli mummun syliin hakemaan lohtua, toki lapsi on kiintynyt varmasti mummoonsa kun äiti on ollut sairaana eikä ole voinut hoitaa häntä.

Innolla jään odottamaan seuraavia jaksoja. Vaikka olenkin kuullut ne kaikkien muidenkin kuulemat juorut esim. Saritasta (jolle oikeasti toivon tsemppiä elämään)

Suosittelen katsomaan! Tosin jos olet raskaana, älä ainakaan yksin katso! Itse ainakin olisin vollottanut kuin niagara siinnä kun Roosan vauvalla ei ollut kaikki OK.

Vitamiinipurkin takaa

Imetyshän verottaa kehoa, hiukset ja kynnet olivat viime syksynä ja talvena huonommassa kunnossa kuin koskaan. Raskausaikana söin mamma-vitamiinejä (olisiko ollut minisun merkkinen), mutta niiden hinta hieman kirpaisi. Kun tammikuussa vitamiinit loppuivat (ja hiukset alkoivat karista), ostin ihan normi marketti monivitamiiniä.

Olo parani, hiukset  vain olivat kuin harakanperse. Veljeni J ehdottikin kokeilemaan PiimaxC+ Biotiini valmistetta, kolmen kuukauden satsi maksoi n.7 €. Hiukset rupesivat näyttämään hiljalleen paremmilta, vahvemmita ja kariseminen rupesi loppumaan. Ja kynnet, ne olivat aiemminkin olleet vahvat ja kasvaneet nopeasti, nyt uskon että niillä voisin suunnilleen kiivetä puuhun ja metsästää pienriistaa.

Aluksi huomasin otsaan ilmestyneet finnit, mutta ne vähenivät hiljalleen. Tietysti kesällä oli muutenkin pirteämpi olo, ja jaksoi paremmin. Näin syksyllä ja talvea odotellen vitamiini-lisä on ihan suotava, varsinkaan kun ei aina pysy syömään niin hyvin ja terveellisesti.

Näin syksyisin ihoni rupeaa aina kuivumaan, joten päätin kokeilla kalanmaksaöljyä, no kapselipurkki on puolivälissä ja otsaa koristaa finnirykelmä... No syön tuon loppuun ja  katson sitten.

Vettä olen myös tämän viikon juont enemmän, ja olo on pirteämpi. Eilen jäi juomatta ja olo olikin ventti ja kuitti.

Voisi kaivaa painot kaapista ja alkaa jumpata ;)

Liian kyyninen kärtty

Moni asia jyrsii mua, ja se kyrsii sisintä joten nyt avaudun!

• Itsekkäät ihmiset, minä minä minä
• Julkisilla paikoilla nuoleskelevat (ei mikään sinkkueukon kateellisuus, ihan parisuhteessakin ollessa itse en pitänyt julkilääpinnästä)
• Liian isot kauppakärryt
• Jenkkihulluus
• Cheek
• Sössöttävät teinit
• Kauppojen kemikaaliosasto myyjät (ne jotka tunkevat rasvaa käsiin)
• Kaupunki-ilma
• Tyrkyt naiset
• Timanttikorvaiset miehet
• Vaateostoksilla olo
• "tarvitset miehen kommentit"

Lottiina arpoo!

Vielä ehdit osallistua arvontaan blogissa Äidin Kasvatuopas!

Marimekko

Lelluhan sai jo ristiäislahjaksi S:mummultaan marimekon "taskumekon" kokohan siinnä on 80.
Nyt se on ruvennut olemaan sopiva, ei liian iso.

Ja söpöhän tuo on, itselle houkuttaisi ostaa samanmoinen, vaikka tyyrishän se on...

Meidän pikku mallimisu! (noi sukkahousut isäni löysi kirppiksen "ota tästä-laatikosta"

Neiti hoivaa mun vanhaa nukkea, uuden nuken neiti sai ylämummulta (oikee baby born! olen niin kade!)

Velmu ilme

Kuten aiemmin olekin kertonut että Lellu tykkää ruokkia kissoja aina, nytkin tarjotaan omaa välipalaa Ninni-kissalle.

Kerhoilua

Tänään oli ohjemassa murukerho, ja siellä valokuvaus-päivä.
Ensin otettiin koko rymästä (äidit ja lapset) yhteiskuva, ja sen jälkeen yksittäis (ja sisarus/kaverikuvat)
Pelkäsin että Elsa repii pelihousut kun joutuu istumaan yksin, mutta kiltisti tuo istuikin.

Siitä saakin kivat lahjat pukinkonttiin!

Kerhosta kun kotiuduimme, kävimme kaupassa ja pistin kaali-papusopan porisemaan, neiti nukahti ja saan pikkuisen rauhassa olla koneella ja juoda kahvini.

Imetys muuten jatkuu vielä(kin), ja eipä neiti pahemmin ole sairastellut, hampaista johtuvaa kuumetta lukuun ottamatta. Ainoa "huono puoli" on taas kylmenevät ilmat, eli täytyy muistaa topata tissit taas, etten saa enää sitä rintatulehdusta kuten viime joulukuussa.

On myös ihana huomata kun neiti menee päikkäreille, meijän Lilla-kissa menee viereen nukkumaan, jos neiti kitisee Lilla hiemailee ja puskee lohduttavasti. (liekkö taas vauvakuume mein leikatulla tytsillä)

Betrina´s arpoo!

Siirry arvontaan tästä!
Palkintona 30€ lahjakortti Modelife kauppaan

Kuukausi vielä!

Sitten on mamman lomapäivä Helsingissä!
Lempi naislaulajani Anneke Van Giersbergen on tuolloin keikalla Nosturissa, lippu on jo odottomassa.
iiiks.
Tänä vuonna olen tosiaan keikkaillut suhteellisen paljon (tai mikä on paljon?)
Ja onhan se vaihtelua ns. normi keikkailuun, kun muuten olen ollut vain tosiaan grammukoita katsomassa tässä vuoden aikana. Tosin ei saa unohtaa heidän kanssa esiintyneitä, rozzyt vei mun sydämen!

Helmikuussa olin isäni kanssa Klubilla katsomassa (miksi muuten usein sanotaan että katsomassa bändiä? Vaikka enemmänhän sitä kuunnellaan?) Grammerssia.
Sitten olikin vähän taukoa, ja kesäkuun lopussa nuo ihanat miehet biolan-bussinsa kanssa tulivat naapuriin! (oikeesti tossa 200metrin päässä meistä!), siellähän mä olin keittämässä kahvia ja olemassa yleismiesjantunen. (kyrpä otsassani oli suurempi kuin erään laulajan tuulenhalkoja...)

Heinäkuussa suutasin naapurikylään (Säkylään) ensin perjantai ehtoona yksin, lauantainna minikeikalle Lellun ja isäni kanssa.

Syyskuussa oli vuorossa Turku, ja O:n seura.
Ja viime kuussa oli Tampere ja ne tönivät örkit :D

Isäni on vahvasti sitä mieltä, ettei mua voi päästää yksin a) keikalle (kuulemma oli huolestuttavaa kun viimeksi yksin ollessani eksyin huoneeseen jossa kolme puoli alastonta miestä) b) Helsinkiin (jään kuulemma mennen tullen raitiovaunun alle).
Kyllähän mua tommonen outo paikka jännittää, varsinkin kun mun täytyy löytää paikat X ja Y. Onneksi on puhelimessa navigaattori/kartta systeemi. (joo apuakin voisi ehkä kysyä)

Eli hehkutusta on luvassa, ennen ja jälkeen. Pahoittelen :)

14 Kuukautta äitiyttä

Siitä on nyt 14kuukautta, kun makasin TYKSin synnytysosastolla. Olin hukassa, tuo pikku nyytti jonka pelkäsin rikkovani.

Vaipan vaihdoilla meni omatkin vaatteet vaihtoon, joko kastuneena tai sotkettuna siihen itseensä.

Imetys onnistui heti onneksi hyvin, vaikka menikin pitkään ennen kuin opin imettämään istuavaltten. 

Omaa tahtoa Lellulla on ollut alusta asti, samoin tahto liikkua. Lelluhan oli pari kuinen kun lähti kierimään, neli kuisena ryömittiin lujaa, muutamaa päivää vaille viittä kuukautta kontattiin.

8,5 kuukautta kun oli täynnä käveltiin.

Nyt on huomattu Lellun olevan hyvin mustasukkainen. Jos kissa on sylissä pakko on tulla huutaman syliin tai huitomaan kissaa pois.

Puhelimessa kun puhuu, neiti tulee perässä käsi korvalla höpisten. (matkinta toimii)

Itse olen oppinut toimimaan välillä päivänkin pelkällä kahvilla, toisina päivinä voin syödä kuin hevonen. 

Tänä aikana olen viettänyt kolme yötä erossa Lellusta, joka kerta on ollut mahdoton mörkömorkkis siitä. Vaikka tuulettuminen tekeekin hyvää, ja tiedän neidin olevan hyvissä käsissä.

Tänttähäärän kanssa

Elsa kasvaa ja oppii uutta ihan silmissä. Eilen televisiossa sanottiin "Moi" niin Lellu vastasi siihen sanomalla Moi.

Aika menee todella nopeasti, juurihan oltiin synnärillä.

Elsa nauttii telkun katsomisesta,  mehusta ja autolla ajamisesta (istumis suunnassa on vielä toivomisen varaa mutta se sallittakoon)

Muiden lippikset ovat mahtavia! Ja samoin kaikki leipomisvälineet

Kiipeily on opittu, ja samoin satsumoiden näpistäminen

Tuo virne! Itsellä samat ilmeet tuon ikäisenä (ja vieläkin samoilla ilmeillä mennään)

Piikkiön Isomummolassa isänpäivänä

Lelut olivat kivoja ja leikkikaverikin saatiin

Löytyi jopa lelukamera! (oma mahani turvoksissa)

Ja se irvistys!

Kirjat ovat meillä yksi suur suosikki! 

SILMÄT!

Iskä kylässä

Lauantainna tuli O meille yöksi, katsomaan Elsaa. Aluksi vierastettiin aika paljon, myöhemmin uskallettiin jopa syliin mennä. Syötiin hyvin ja juteltiin. Vietettiin perhe aikaa.

Lahjoja ei pahemmin annettu (jouluksi on isompi lahja tulossa), tai no minä kustansin O:n meille. Ja sai hän sitten ison valokuvan Elsasta :)

Sinun silmiesi tähden

Lellullahan oli syntyessään siniharmaat silmät, aivan kuin isällään. Hiljalleen alkoivat silmät tummua ja muuttua ruskeiksi.
Omat silmäni ovat aina olleet ruskeat.

Myös neidin hiukset ovat alkaneet hiljalleen kasvaa, punertavina ja taipuisina.

Lellu on oppinut nyt:

•  kunnolla kiipeämään,
•  juoksemaan (tai no hyper nopeeta kävelyä), 
• leikkimään itsekseen (syöttää nukkea, vetää perässä "Mauno pörröä", yms.),
•  hakemaan ruokaa kissoille (namitikut ovat huvenneet nopeaa vauhtia)
• Laulamaan ja tanssimaan (hyräilee kappaleiden tahtiin)
• Sanoja joita osataan: Äiti, anna, hauva, pupu, miau (kissa), Kaa kaa (linnut ja ankat), hannu, pappa, ppi (nappi), mäm mäm (ruokaa), mppu (omppu)        ja muitakin on tullut mutta en niitä nyt muista.

Telkun katsominen on nyt ruvennut kiinnostamaan, ruokaa tarjotaan tv-hahmoille :D

Viime viikkoisia kuvia

Lellu on ruvennut kunnon termiitiksi, kaikki tavara revitään alas.