maanantai 26. syyskuuta 2011

21. päivä - Kappale, jota kuuntelen iloisena


Ensivaikutelma hämää

Rupesin miettimään syksyn toista koulupäivää. Saavuin myöhässä kouluun junan takia, ja olin missannut ryhmiin jaottelun. Ainoa ajatus oli päässä, etten halua sen yksin laulavan psykon kanssa samaan ryhmään, ja tietysti siinnä juostessa se, että ei perhana mun kunto on iha paska...
No kun viimein saavuin kouluun ja olin löytänyt jonkun joka ohjasi mut luokkaan... "Voi paska" oli eka ajatus minkä sain, katselin ympärilleni. Tosin samaan aikaan huomasin onnekseni ettei luokassa ollut sitä sekopäätä.
Moni ihmien ei jäänyt mielee, tosin huomasin että vierustoverillani oli hienot korvikset. Ja että luokallamme oli 2 poikaa. Toinen sen näkönen että kun sille sanoo: "pöö" juoksee se pakoon. Ja toinen nooh, eka mieleen tuli joku perkeleen sutenööri. Muutama tytteli oli harvinaisen kova ääninen, muutama ärsyttävän diivamainen ja sitten niitä jotka puhuivat vain pakosta.... Eli hyvin meni se päivä.
Mutta tosiaan ensivaikutelma alkoi murtua pikkuhiljaa.
Sillä juuri tuon "sutenöörin" kanssa heitetään nykyään paskaa läppää. Kova äänisten kanssa suunnitellaan illanviettoja ja diivojen kanssa hengaillaan. Ja yhdestä pakosta puhuvasta on tullut jo ystävä isollä Y:yllä...

Ja oikeesti ei mein luokalla nyt oo ketään ketä ei oikeasti sietäisi yhtään :) Ja osaan jo antaa asioiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Vaikka muutamat läheiset sanovatkin, minun käyttävän tuota tapaa myös heihin...

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

the list

  • Nean kanssa Rossossa kynttiläillalisellä
  • Naurupuhelin keskustelu amarillon vessassa
  • Bussimatka ongelmat, Abu ei tykkää musta
  • Basso vierailu
  • Ei syöty Nean kanssa soppaa
  • Sain ihanan mekon
  • Bussilla keskustaan Nean kanssa
  • Keskustasta Pansioon, Nean, Sinin ja Janeten kanssa
  • Paniikkikohtaus bussipysäkill
  • "bussi älä meeeeee!"
  • Änkyräkänninen Kalevi reinot jalassa ja olen suomalainen lippis päässä roikkumassa MUN siiderissä
  • Likainen vessa
  • Puska pissi bussi pysäkill
  • Huokaisu kun päääsikin vaihdolla kotiin kullan kainaloon.

perjantai 23. syyskuuta 2011

20. päivä - Kappale jota kuuntelen vihaisena


Semmoinen etäpäivä

Meillä oli tänään koulussa etäpäivä, hommana oli joko tehdä ruokaa, siivota tai kahvittaa.
No tein vähän kaikkea, kukapa muukaan meillä siivoaisi tai laittais ruokaa?
Ruuaksi valmistin Broitsu-Pestopastaa. oli hitsin hyvää ja kermaista :)



2
rkl
öljyä
n. 400
g
broilerin fileesuikaleita
1

punasipuli
4

valkosipulinkynttä
6
dl
vettä
2-3
rkl
vihreää tai rucola-pestokastiketta
n. 5
dl
Myllyn Paras Pestopastaa (penne)
n. 2½
dl
ruokakerma 3 juustoa tai kermaa+juustoa
1-2

paprikaa (punainen)


parmesaanijuustoraastetta


tuoretta basilikaa
Paista fileesuikaleet, viipaloitu sipuli ja murskattu valkosipuli nopeasti öljyssä wokkipannussa tai isossa kasarissa. Lisää vesi ja pestokastike. Kun neste kiehuu, lisää pasta ja anna kiehahtaa ja sen jälkeen kypsyä 6 min. Lisää kerma ja suikaloitu paprika ja anna kypsyä vielä 2-3 min. Silppua lopuksi joukkoon tai annosten pinnalle tuoretta basilikaa ja parmesanjuustoraastetta. Valmista samalla ohjeella
  • Possu-Pestopastaa, korvaa broileri possulla
  • Lohi-Pestopastaa, korvaa broileri lohella
  • Kasvis-Pestopastaa, korvaa broileri porkkanalla ja parsakaalilla, myös soija tai tofu sopii
  • Feta-Pestopastaa, korvaa broileri feta-kuutioilla, lisää vasta lopuksi
Resepti: Arja Savela, Myllyn Paras Oy


Siivouksesta nyt tuskin kukaan kiinnostuu, joten eiköhä riitä että tein yleissiivouksen :)

torstai 22. syyskuuta 2011

19. päivä - Kappale suosikkilevyltäni


Rakkaan menettäminen

Eilen kaverini ilmoitti, että nyt on hänen vanhan koiransa asiat huonosti
Tämä koira oli jo 13 vuotta vanha, ja eilen kun kaveri oli tullut koulusta oli vanha poika halvaantununt takajaloista. Oli siis edessä "viimeinen ristiretki".
Rupesin etsimään erästä, muistotekstiä, joka helpoitti minua kun rakas pikku pupuni Vanilla siirtyi muutama vuosi sitten ajasta iäisyyteen. Löysin keskustelun kaksplussan sivuilta, ja keskustelua lukiessani törmäsin erittäin kamalaan kommenttiin:
" Anteeksi jo valmiiksi, mutta ei kai koiran kuolema ole niin ylettömän surullinen tapahtuma, että sen kunniaksi tarvitaan oikein muistovärssyjä...?"
Tuo oli kamalaakin kamalampi kommentti, tottahan se voi jollekkin olla, mutta selvästikkään tuo ihmiskunnan saastajäte, ei ole koskaan lemmikkiä omistanut? Ja toivon tosiaan ettei tule koskaan omistamaan.
Monelle ihmiselle, juuri tuo koira tai minun tapauksessa kissat, ei ole pelkästään lemmikeitä he ovat minulle ja monelle muulle rakkaita perheenjäseniä! Itse sain myös kokea nuo kommentit, juuri silloin kun kanini kuoli, Vanilla oli ihka ensimäinen lemmikkini, ja totta kai häneen kiinnyin. Mutta eräänä aamuna tuo pikku tuittupääni ei tullut sormet irroittavalla vauhdillaan aamupalalle, vaan oli nukahtanut ikiuneen pehmopupunsa viereen (kyllä mein pupulla oli pehmopupu kaverina, pupukamuna tunnettu pehmo toimitti unikaverin ja petikaverin virkaa), mutta enhän olisi saanut Vanillaa surra. Eräiltä ilkeämielisiltä ihmisiltä (ja silloiselta pomoltani) sain niin ilkeää kommenttia, että sen oli tarkoitettukin sattua. Oli ilmeisesti hauskaa sanoa irvaillen että oletko vähä surkea ihminen jos tommoisen paistin kuoleminen on paha asia. 
Mietin vaan eikö muka ole ihmisellä oikeutta surra jos hänelle tärkeä olento kuolee?

Tässä vielä löytämäni "runo"

Sateenkaarisilta

Aivan taivaan tällä laidalla on paikka nimeltä Sateenkaarisilta.
Lemmikit, jotka ovat olleet täällä jollekulle erityisen läheisiä, menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle.
Siellä on kaikille rakkaille ystävillemme niittyjä ja kukkuloita, joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.
Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta on yllin kyllin, ja kaikilla ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.
Kaikki eläimet, jotka ovat olleet sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa; loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi, juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme menneistä päivistä ja ajoista.
Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä. On vain yksi pieni asia: kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta, joka niiden täytyi jättää jälkeensä.
Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä, mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen. Sen kirkkaat silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset; sen innokas ruumis värisee. Yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmän luota lentäen yhä nopeammin yli vihreän ruohon.
Se on havainnut sinut, ja kun sinä ja rakas ystäväsi vihdoinkin tapaatte, te pysyttelette yhdessä riemukkaina jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa. Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi, kätesi hyväilevät taas rakasta päätä ja katsot vielä kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin, jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi, mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.
Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...
Kirjoittaja tuntematon...


keskiviikko 21. syyskuuta 2011

18. päivä - Kappale, jonka toivoisin kuulevani radiosta


tiistai 20. syyskuuta 2011

17. päivä - Kappale, jonka kuulen usein radiosta

Nyt on nää kaksi peräkkäistä olleet huonoja... 
En kuuntele radiota usein....
Joten tässä kappale joka on jäänyt mieleen radiosta.

 

Lävistyksistä

Kuva täältä


Hitto kun itken verta katsoessani BB:tä , Terhin hiukset ja lävärit. Jotain aivan ihanaa... Jos olisin johonkin toiseen kouluun nyt hauissa päässyt, olisi varmaan naamaan tullut rautaa lisää..  Nooh, onneksi on kroppaa jäljellä :)
Jaa kasvaahan munkin hiukset kovaa vauhtia. Jos sitten vaikka jouluna sais kuidut päähän?
Ja ja ens viikolla saan korvikset takaisin, kun äiti tulee kylään. Tai samalla tulee myös isi ja Ninni- kissa. Pakoon veljen pippaloita...

Kielikoru ois tossa hakusessa, jossai semmosessa
vaiheessa kun meillä on vähemmä keittiöpäiviä jaksossa. Myöhemmin voikin käyttää siinnä häivekorua. Napalävärikin olisi aikeissa ottaa takaisin. Ja monia ja monia läväreitä olen suunnitellut, ja harkinnut usein.

Jonnan lävärihankinta lista.

Kuva täältä
  • Korva korut takaisin. Mulla on ollut vasemmassa korvassa kolme korua ja oikeassa yksi. Ne vaan ovat menneet umpeen kun olin laiska korvisten suhteen.... Olisihan tossa myös haaveena korvaan Helix, Tragus ja Anti-tragus... Ainakin näin aluksi, ja industrial.

1 = Helix
2 = Industrial
3 = Rook
4 = Daith
5 = Tragus
6 = Snug
7 = Conch
8 = Anti-Tragus
9 = Lobe



  • Napakoru, se vähän repesi kun Ollin siskon koira hyppäs mahaa vastaan, ehkä olisin voinut antaa sen olla paikalla, mutta sitten ois taas tarttenut varoa sitä ja hoitaa kuntoon....
  • Kielikoru, kummasti Ollikin on samaa mieltä että se olisi mulle kiva... Miksiköhän? 
  • Nännikoru (jos vaan uskallan sen ottaa kun napakorukin sattui niin perkeleesti)

ja ehkä joitain muitakin, ainakin joskus :)

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

16. päivä - Kappale, jota rakastin ennen mutta en siedä enää

tää on oikeesti vaikeaa....

en vihaa mitään kappaletta... 

ainakaan mitään ennen rakastamaani.

joten en vastaa kyllä mitään tähän.


Kolme tuntia

Nyt on sitten tasan kolme tuntia että kulta tulee takaisin. Oli viettämässä kumminsa synttäreitä, tosiaan ois ollut mukavaa olla siellä... Viime yö oli vaikea nukkua, varsinkin kun tää on ollut eka viikonloppu erossa puoleentoista vuoteen.
No pian alkaa sitten Ollilla armeija, ja mua oikeesti alkaa ahdistaa. Onneksi olen tutustunut todella mahtaviin ihmisiin tässä viimeisen kuukauden aikana, heitä tulen väkisin raahaamaan mun tykö katsomaan vaikka vaan telkkua mun seuraksi.
Kuume ei ole laskenut paljoakaan, ja olo on muutenkin köhnöinen. Onneksi nuo kissat piristää päivää kummasti. Toinen vetelee naksuja naamariin ja toinen ottaa aurinkoa.

lauantai 17. syyskuuta 2011

Voihan krapulapäivä.

Tosiaan eilen juhlittiin kaverin täysi-ikäistymistä. Ja meillä sitten istuttiin iltaa juoden ja juoden.
No kissat (Pasi) pelkäs kun väkeä oli kumminkin jonnin verran... Ja melutaso oli kova. Muutamalle tulikin sanottua jokseenkin ilkeästi, mutta mun koti mun säännöt. Itse nautiskelin punkkua ja valkovenäläisiä.... Ja olin pukeutunut kuin Tuksu, mulla oli jopa blondi peruukki.
No tuli siinnä illan aikana tyttöjä pussattua ja läpsittyä pyllyjä. Heitettyä härskiä läppää.
Mutta muuten oli ihan oikeesti mukavaa, vaikka ei sitten baariin päästykkään.
Aamulla oli hauskaa kattella mitä kaikkea oli ihmiset tänne jättänyt.
Oli monia käsilaukkuja, vaatteita, meikkejä, juomia, takkeja (itse olin vienyt joltain "Paavolta" takin), juomia, kihartimia ja auto.
15. päivä - Kappale, joka kuvaa minua


torstai 15. syyskuuta 2011

14. päivä - Kappale, jota kukaan ei olettaisi minun rakastavan


Vaikka musiikkimakuni on muutaman vuoden sisällä pehmentynyt silti Slayer ja muut "örinäbändit" saavat pääni heilumaan ja jalat tamppaamaan maata... Ja aina kun puen ylleni repaleiset (äidin vanhat farkut), bändi-paidan ja maiharit, tunnen olevani taas jotain. En ymmärrä mikä siinnä on? Tunnen silloin oloni vahvaksi ja vapaaksi. Ja eipähän mehmetit istu niin helposti bussissa viereen....

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Mietintää

Nyt ollaan päätetty Ollin kanssa lykätä lasten hankintaa, parilla- kolmella vuodella. Ensinnäkin haluaisin nämä opinnot suorittaa kerralla kuntoon, ja sen jälkeen hakea amkkiin. Ja Ollilla on samat suunnitelmat, ja tammikuussa Olli tekeekin minusta inttilesken :( ja aikoo näillä näkymin olla siellä koko vuoden. Noh mulla on kädet täynnä töitä koulun kanssa ja suunnitteilla olisi iltalukio.

Tänään koulussa oli kyllä niin erikoista ruokaa että, ruokailun "aiheena" oli karppaus. Ja minä joka olin eilen kiireessä unohtanut merkitä kasvisruuan.... Ja tänään saavuttiin taas Kalen kanssa hieman myöhässä kouluun, ja siinnä kun sateessa kipsuttelin koroissani ja mietin missä luokassa olemme sattui ruoka unohtumaan. Mutta takaisin ruokaan, ruoka oli aika äijä-tyylistä, pekoni-lihapullia (maistuivat kalalle), kanaa (maistui keksille (kookokselle), täytettyjä paprikoita (oli aika hyviä) ja jotain mössöä (oli parasta). Leipä oli semmosta että kun sitä haukkas kuivui koko suu. Jälkkäri oli tomusokerilla kuorrutettu littana muffinssi.

Muuten päivä sujui jotenkin.
Vaikkakin viemärit haisivat koulussamme....

tiistai 13. syyskuuta 2011

Onnellinen

Minut valtasi outo tunne kun äsken hiippailin hiljaa pimeään makuuhuoneeseen, jossa mies jo nukkuu. Miten olenkaan pienessä ajassa saanut näin paljoa? Nämä kaksi vuotta ovat opettaneet minua hyvin paljon, näiden aikana olen saanut yhden super rakkaan ystävän, Nellan.  Tavannut Ollin, se oli melkein rakkautta ensisilmäyksellä, melkein heti, muutimme yhteen ja tammikuussa tuleekin kaksi vuotta yhteisen katon alla. Viime koulu vuosi, syksy oli aivan mahtavaa aikaa ja ihmiset olivat ihania ja niin ees päin. Tai varmaan silloin jo paskaa puhuttiin aivan yhtä paljon kuin keväällä. Turhaan luotin erääseen ihmiseen... Haavat eivät ole vielä parantuneet.
Kesällä meillä oli hieman kriisiä, mutta siitä selvittiin.
Syksyllä alkoivat uudet koulut, ja itsellä ainakin on ollut kunnia ja ilo tutustua niin moneen mahtavaan persoonaan. Ja muutaman kanssa jo ihan kunnon kavereita ollaan, ja Neaa kehtaan jo nimittää ystäväksi.
Mutta mietin vain että miten mulla on ollut tämä tuuri? Että tuo mies joka kaupassa käydessä ostaa mulle pyytämättä karkkia ja kahvijurkuttia ja mun lemppari olutta? Tuo mies jonka kanssa olen nauranut, itkenyt, tapellut ja tehnyt vaikka mitä ja missä. En edes raaski nyt pukata sitä kylkeen vaikka se kuorsaakin niin että sänky tärisee....

Kulta kyllä tiedät sanomattakin mitä sulle kuiskaan korvaan joka yö kun olet nukahtanut.


Syksy

Alkaa olla syksy, ihanin vuoden aika. Silloin ei ole liian kylmä vielä ja helteet ovat jääneet taakse. Saa pistää mummon tekemät villasukat jalkaan, voi käyttää kumisaappaita ja pian alkavat lehdet sataa... Omenat kypsyvät, perunat nostetaan ja kaikki on värikästä. Ruskan värit ovat jotain niin kaunista ja ihanaa... Ja mikä parasta syksyssä, ensilumen sataminen (vaikka osat sanovatkin sitä talveksi), ja syksyn tuoksu <3

On aina ihana pukea paksut sukkahousut jalkaan, villapaita päälle ja ruveta miettimään missä on pipo ja lapaset. Myös haravointi ja muu syksyinen liikunta on ihanaa. Voin ihan suoraan sanoa: rakastan syksyä!

No onhan joo syksyssä ne huonotkin puolet, märät sukat kengissä joiden reikiä en ole paikannut, kylmä piiskaava sade ja masentuneet ihmiset.
13. päivä - Kappale, josta pitäminen tuhoaa katu-uskottavuuteni


No eihän tää nyt ihan kappalekappale ole mutta tätä laulaa lurittelen aina, niin yksin ollessani ja muiden seurassa. Olin unohtanut myös koko sarjan vuosiksi kun viime maanantainna. eräs luokkalaiseni yllättäen alkoi laulaa : "metsätontun sä opit vielä tuntemaaan....." ja pian muistelimmekin tätä sarjaa....  No nyt tää kappale on soinut päivittäin päässä (ja joskus pulpahtanut ulos kanssa eläjien riemuksi).
Mutta tiedänpähä mitä laulan idolssissa jos se tänne Turkuseen on tulossa :P 

maanantai 12. syyskuuta 2011

Turhat "julkkikset"

En millään jaksa ymmärtää näitä turhia julkkiksia, joita aina katselemme seiskan kannessa. Julkisuudessa on pakko pysyä keinolla millä tahansa. Ja julkisuuteen tullaan miten vaan, kunhan sinne päästään... Listaan nyt omasta mielestäni turhimmat turhakkeet. Nauttikaa, tai älkää nauttiko, jokaisen heistä perustelen kunnolla.

1. Johanna Tukiainen
Tämä ihan hottabella, joka tuli tunnetuksi kun Ilkka Kanerva lähetteli tälle tursaalle sek... tekstiviestejä. Ja Johannahan meni heti nämä viestit myymään Hymy- lehdelle (lehti jonka ei kelpaa edes paskapaperiksi) ja kaikkihan muistaa mitä silloiselle ulkoministerillemme kävi? Johanna, joka sairastui malariaan, kun luuli ettei malaria tartu häneen. Johanna, joka nappasi ekan vastaan kävelleen spugen ja päräytti tämän kanssa naimisiin. Ja jättää avioero- hakemuksen. peruu sen, Arto jättää hakemuksen ja peruu sen...
Johanna joka leijuu kulkevansa yksityis mersulla, kulkeekin bussilla. Ja nuo sen "lelukoirat" ja hänhän ei oikeasti ole lihava, hänen painonsa vain on noussut lääkkeiden takia hyvin paljon, mutta Johanna ei ole lihava.... Ja kaikista parasta että tämän valopään pikkusisko on myös tunkemassa mukaan julkisuuteen...  Monia muitakin asioita tämä Tuksu on tehnyt, mutta kaikkea en  edes voi itse muistaa :) ja olihan hän raskaanakin, mutta sitten ei ollutkaan,  ja sitten olikin ja taas ei ollutkaan.  Mutta yrittäjyyttä ei tältä tädiltä puutu, on sitä vedetty strippausta, laulettu ja tanssittu ja myyty itseä, saatu Nikki Sixxiltä hotellihuone käyttöön ja aiottu muuttaa pysyvästi Ruotsiin. Hei hei Johanna, ei tule ikävä....


2. (BB) Henna
Apauttia rallaa mun ikänen neitokainen, ja joka paikka niin täynnä silikoonia ja botoxia... Muistan kun Hennasta ekan kerran luin lehdestä (seiskasta), oli tällä ollut jotain sutinaa, erään jalkapalloilijan (en nyt muista kenen) kanssa. Meni pari kuukautta, ja tää asteli BB- taloon. Muistan kuinka kaikki suhtautui jo silloin tähän eukkoon lievällä varauksella, ja Hennahan lensi ulos heti kun se oli mahdollista... No hän tapasi toisen turhakkeen, BB- Antin ja unelmasuhde oli valmis. Kumpikin niin itserakkaita ja itseään kaunistavia. Meni hetki ja nää meni kihloihin. Pian ilmoitettiin että BB-talossa voi mennä naimisiin ja haetaan sinne paria. Muistan sanoneeni äippälle, että kympistä vetoa että Henna ja Antti menee tuol naimisiin. Ja kuinka ollakkaan.... Ja pian otettiinkin ero, tosin sitä ennen oli häämatka jolla nämä ryöstettiin... Onneksi tästä ei ole vähään aikaan mitään kuultu. *koputtaa puuta*


3. Martina Aitolehti
Mitä voi odottaa muijalta joka tulee julkisuuteen salarakkaana? Ja julkaisee toisen salarakkaan kanssa kappaleen nimeltään Salarakkaat? Ei julkisuuden haluinen ei lainkaan.... No jossain vaiheessa tapasi herneaivoisen Hunksin, ja pisti hynttyyt yhteen, noo peruttiin häät kahteen vai kolmeen kertaan? Ja naimisiin mentiin telkkarissa, tottakai. No kun ilmoittivat, pikkuisten jalkojen hellästä tepastelusta, tehtiin sitten odotusajastakin tv-ohjelma, ja tottakai synnytyskin kuvattiin.... Ja hei olihan se Kolmubiankin matka kuvattava... Ja mihinkäs salarakas tavoistaan pääsee. vaihdettiin mies nuorempaan malliin.... Ja nyt sitten laulajana uraa tehdään.....




 4. Saana Parviainen
Nuori ja nätti tyttö. Mutta miehenä vanha karvanen äijä. Ja joka toinen viikko kaikki on niin ihanaa ja auvoista ja seksielämäkin maistuu... Ja sitten kirjoitetaan blogiin, että ero tuli ja parempi niin. Ja seuraavana päivänä k aikki olikin hormoonien syytä ja toivottavasti mahassa on pieni matkustaja... Ja hänhän tekee Jussille lapsen.
 


Ja sokerina pohjalla julkimoksi haluava. Fiia Nyholm....
Oikeasti miten joku voi, ja kehtaa kertoa kaikista seksisutinoistaan? Juu voi voi jos jäkkärit on hälle huumetta. Ja munaa on mukava saada, sitten itketään kun ihmiset haukkuu......
12. päivä - Kappale inhokkiartistiltani


sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Pullat pystyyn....

Taiteilin sitten kolme pellillistä jättipullia (ei iha Cafe Brahen pullien kokoa). Olen koittanut siivota ja tehdä myös ruokaa. Ruuan laitto onnistui, siivoaminen vielä vaiheessa.... Jos saisin itseä niskasta kiinni kiinnittäisin taulun, kellon ja peilin seinään...
Ja jos jostain löytäis halvalla sohvan ja nojatuoleja.
Ja jos hakis mummulasta semmosen ihanan piirongin.

10 vuotta

Tänään tuli sitten kymmenen vuotta niistä kamalista terrori- iskuista. Itse olin tuolloin 5- luokkalainen pikkuinen lapsi, mutta silti muistan kuinka kamalaa se oli. Ja tottakai aloin itse pelkäämään jos tuo tapahtuisi Suomessa.

Nyt olen aikeissa ruveta kiinnostuksesta lukemaan Koraania, tosin suomennoksessa voi olla hieman joitain kohtia silitetty. Mutta muistelen erään "suomalaisen" imaamin kertoneen, ettei missään kohtaa koraania sanota, että kun tapat toisin uskovia pääset taivaaseen ja siellä sua oottaa lauma neitsyeitä.

Mutta ei se meidänkään valtauskonto aina ole ollut niin kaunista katsottavaa, eihän se sitä vieläkään ole, varsinkaan näiden kiihkouskovaisten päiviräsästen takia.

Kaikista huvittavinta on että periaatteessa näissä kolmessa "suuressa" uskonnossa on samat jumalat, juutalaisten Jahve, muslimien Allah ja kristittyjen jumala. Kristityt ja juutalaiset erosivat vasta Jeesuksen jälkeen ja jumala on sama. Erona se, että toiset pitää Jeesusta messiaana ja Jumalan poikana, ihmiskunnan pelastajana. Toiset vähän sekopäänä muurarina.... Ja muslimeilla Jeesus on yksi profeetoista. Ja taaskin Jumala on sama,

Jos itse saisin valita uskonnon, voi olla etten valitse mitään näistä kolmesta, vaikka minut onkin kasvatettu kristinuskon mukaan. Ei meillä koskaan ole uskontoa korostettu mitenkään, mummulassa luin aina iltarukouksen: "levolle lasken luojani, armias ole suojani. Aamen". Naapurin täti, joka oli ja on vieläkin perhepäivähoitaja ja olin välillä siellä hoidossa, siellä oli ruokaruokous ruuan päätteeksi: "Kiitos Jeesus ruuasta" johon täti vastasi: "tuliko vatsat täyteen"

Eli ei paljoa ole uskontoa mun elämässä ollut, kerran kävin pyhäkoulussa, ala-asteella kävin "Pertin kerhossa" (srk:n tapahtuma aina maanantaisin Virttaalla), rippikoulun kävin, menin isoseksi ja muutenkin pyörin SRKn hommissa, en sen uskon asian takia, vaan seuran. Ja sain sitä kautta monia hyviä ystäviä, muutaman mutkan kautta tapasin myös Ollin.
11. päivä - Kappale suosikkibändiltäni


lauantai 10. syyskuuta 2011

Hetkinen hei!

Rupesin laskeskelemaan mielessä mitä kaikkea oikeesti tuolla mein entisellä asuinalueella tapahtui vuoden aikana.
Nää ei oo missään järjestyksessä vaan ihan pistin ylös...
  1. Seinänaapuri tapettiin, oli löytynyt Jokioislta kuolleeksi hakattuna.
  2. Toisessa päädyssä asunut nainen oli kuollut, ja tämän koirat olivat syöneet naiselta kasvot.
  3. Yksi sbuge unohti avaimensa jonnekkin ja rikkoi keittiön ikkunansa että pääsi sisää
  4. Yhdet hakkasivat koiraansa
  5. Toiset taas hakkasivat toisiaan
  6. Yksi kaatui niin että päästä näkyivät luut
  7. Yksi pummi kello kahden maissa yöllä tulta
  8. Yhdet tahtoivat sinaappia
  9. Jotkut olivat pöllineet venetrailerin
  10. Joku haistoi savua ja sai aikaan kolmen paloauton, ambulanssin ja poliisien tulon. Palomiehet kävi meilläkin.
  11. Poliisit kävivät niin usein mein naapurissa että kerran kuulin kun poliisi sanoi toiselle (oli huomannut Pasin ikkunassa) "katos tuolla on taas tuo musta kissa"
  12. Kebabbilan setä toi naapuriin kebut ikkunasta.
  13. Yksillä oli sohva sohva pihalla
  14. Joku oli polttanut pöytänsä
  15. Naapurit möi nappeja
  16. Toiset naapurit osti niitä
  17. Joku huusi aina kännissä SAATANAN OTTO, PERKELEEN OTTO
  18. Kerran joku muija huusi kun tuomiopäivän basuuna takapihalla: Vittu mää tiedän että sää oot siellä saatana äijä! Ja sää ämmä mää tuun kattoon sua huomenna ekolle!
Siinnä nyt oli ton verran mitä äkkiseltä muistin.
Eikö kuulosta ihanalta?

Mun tän viikonlopun ohjelma

  • Vaatteet kaappiin
  • Lakanat yms kaappiin
  • Keittiön pöydän välilevyn paikoilleen laitto
  • Tiskaus
  • Pahviroskat pois
  • Kissan ruuan haku
  • Pyykkien keräys
  • Pyykkikoneen johdon ihmettelyä
  • Pullan leivontaa
  • Keittiön tavaroiden paikkojen loppu etsintä
  • Vierashuoneen verhot
  • Vierashuoneen sängyn laitto
  • Frendit maratoonin jatko
10. päivä - Kappale, joka saa minut nukahtamaan


ja

perjantai 9. syyskuuta 2011

Nyt on NIIN perjantai

Juu siis kaikki varmaan huomasi, nyt on perjantai! Ei sinäänsä mitään eroa normaaliin mulla, ei huokuta oikeen ryypätäkkään. Voi tosin liittyä että eilen kallistin kuppia mukavasti. Ja tulin puhuneeni erittäin paljon shaibaa (hävettää niin perhanasti)....

Mutta on ollut melkolailla mukava päivä?
Sainkin tässä kesken kaiken idean tehdä Rorymainen plus miinus lista.
Siis Tämä päivä listana

Plussat
  • Ehdin ajoissa kouluun
  • Ei ollut krapulaa
  • Hauska pari ruuanvalmistuksessa
  • Aamupalalla eilistä rahkakakkua
  • Laten möksötys kommentit
  • Sain aivan ihanan hameen luokkakaveriltani
  • Isi tuli kylään
  • Tein tortiloita
  • Ja oli hyvää kahvia
Miinukset
  • Nea ei ollut koulussa
  • Koulussa oli kylmä
  • Ihmiset meluavat tunnilla ja opettaja huusi koko ajan niin että mun pää halkesi
  • Täysi kotimatka bussi
  • Lehteä lukeva mummeli bussissa joka huitoi koko ajan sillä lehdellään
  • Sekainen koti  
 Eli näemmä oli parempi päivä :D

MUOKKAUS: Juu ja en tarkottanut shaiban puhumisella toisista pahaa puhumista, vaan oikeesti ihan oikeesti tommosta paskakikkeli- juttuja.



9. päivä - Kappale, jota voin tanssia
P


Pakko myöntää että aina kun jossain baarissa (tai kotona) tää pärähtää soimaan rupean tanssimaan! Tosin humalassa tanssin minkä kappaleen tahtiin hyvänsä :D

torstai 8. syyskuuta 2011

On kiva päivä taas....

Niin tosiaan tänään oli ihan mukava päivä, mitä nyt aamulla oli lievää informaatio katkoa (kuten myös eilen).  Koulussa aiheutin kummastusta kun opettaja kysyi multa miksi en ollut eilen koulussa, oli lukenut fb:stä kuinka hehkutin mun ja Nellan tapaamista, vastasin:
"Nikon herätyskello ei toiminut"
"Hetkinen miten Nikon herätyskello liittyy sun poissaoloon, vai olenko ihan väärässä näiden asumiskuvioiden kanssa?"
"Juu eikun Nikon piti hakea mut mutta se nukkui pommiin ja unohti mut, ja mulla ei ollut rahaa tulla kouluun... ja netti pätki eikä ollut saldoa, enkä uskaltanut lähteä kävelemään...."

Mutta kyselytunnin jälkeen saimme tehtävän tehdä ryhmätyönä esitelmän siivousvälineestä, valitisimme lattiakuivaimen (tosin mietimme jossain välissä että oltais tehty tyttöimurista (voitte kuvitella mitä tyttöimurista keksivät yyperväsyneet ja kaksimieliset ihmiset)) oli todella mielenkiintoista tietoa, kuten varmaan arvaattekin.
Ruoka vei kyllä kielen mennessään! Muussia, silakkarullia ja jälkkäriksi omenarahka-piirakkaa... ATK tunnit ovat ainakin omalla kohdallani olleet turhia (hei nyt ollaan viimeset neljä tuntia käyty exceliä läpi ja vielä jatketaan), no facebookkailu vierustovereiden kanssa on ihan mukavaa puuhaa, ja opettajan rintakarvat ovat mahtavat!

Tänään myös kävi timpurisetä korjaamassa mein oven, kun sitä ei saanut kunnolla lukkoon, siis ulkoa meni normaalisti niin että vain avaimella saa oven auki. Mutta sisältä saivat kissat (Pasi) oven auki hyppäämällä kahvaan. Voitte kuvitella sitä kauhua kun tultiin kaupasta kotiin ja mein ovi on auki! Ja kissat pihalla, onneksi satoi vettä niin ettei mein hienoperseet uskaltautuneet kuistia pidemmälle.

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

8. päivä - Kappale, jonka sanat muistan ulkoa


Jotenkin tää kappale on jäänyt kokonaisuudessaan mun mieleeni.  Ja tosiaan pidän tästä kappaleesta paljon.

tiistai 6. syyskuuta 2011

Vitutus kohtaus tiessään

En tiedä, mutta mun hermot on ollut viime aikoina erittäin kireät. Hermot menee pikku asioista ja vitutus käyrä on koko ajan... Juu tiedän yhden helpoittavan keinon, mutta kun kohta yli kaksi vuotta ollut ilman tupakkaa (jollei muutamia kännisauhuja lasketa) olisi jotenkin typerä ruveta polttmaan, varsinkaan kun rahatilanne ei ole tällä hetkellä mikään maan mainio....

Totta kai ymmärrän että muutto, uusi koulu, uudet ihmiset ja kaikki muu ressaa, eiköhän se tästä? Tosin tammikuuta odotan oikeasti kauhulla, Olli astuu silloin armeijan harmaisiin... Ja tosiaan pisin aika mitä ollaan koko suhteen ajan oltu erossa on ollut edellis kesänä Ollin ollessa rippileirillä apuopena. Silloinkin kävin moikkaamassa Ollia. Mutta tosiaan kun matkaa Säkylään meiltä on ihan mukavasti enkä usko että siihen mennessä olen onnistunut missään asiassa saada oikeasti riittävästi rahaa (ja ylimääräinen menee ensi kesää varten säästöön).

Mutta oikeasti olen onnellinen parista ihmisestä joihin olen tutustunut tämän syksyn aikana (siis onhan meillä mahtava luokka, mutta kolmen kanssa tullaan hyvin toimeen ja huumori kukkii aina), ollaan jo suunniteltu (siis minä olen) että pidettäis leffailtaa, tyttöjen kanssa (ja ehkä Kalevin), olisi mukavaa tosiaan pitää semmoinen Gilmoren Tyttöjen tyylinen leffa-ilta.  Eli paljon ruokaa, monia leffoja, ja kerrankin meillä ois tilaa pyytää ihmisiä yöksikin.
7. päivä - Kappale, joka muistuttaa minua jostain tapahtumasta



maanantai 5. syyskuuta 2011

Ajatus oli hyvä...

Tosiaan ajattelin että saisin nopeasti kämpän kuntoon ja pyydettyä vieraita kylään... Mutta en jaksa yksin siivota ja laittaa, kun toinen on kaiken vapaa- aikansa koneella. Tuntuu niin turhauttavalta olla se joka tekee ihan kaiken, onneksi koulussa ei ole ollut mitään suurempaa stressiä aiheuttavaa (paitsi kurpitsa esitelmä), mutta onko liikaa vaadittu että toinen tajuaa ilman käskyä hoitaa kotitöitä?
Mutta hei kaksi vuotta tuota olen jaksanut katsella jo :) kai se pian helpoittaa?
Olen myös onnellinen uusista ihmisistä joihin olen tutustunut, muutaman kanssa jo ystävystynyt.
6. päivä - Kappale, joka muistuttaa minua jostain paikasta


Taivassalon leirikeskus. Jotenkin ihana paikka vaikka siellä joutunutkin kestänmään vittupää ihmisiä, paskan puhumista ja juoruilua.

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Päivä 5

5. päivä - Kappale, joka muistuttaa minua jostain ihmisestä


... 

perjantai 2. syyskuuta 2011

Päivä 4

4. päivä - Kappale, joka tekee minut surulliseksi





Yön kappale muistuttaa minua parista rakkaasta ihmisestä jotka olen menettänyt ja kuuntelin tätä kappaletta silloin paljon. Vuonna 2006 menetin kaksi kaveriani pienenen ajan sisällä ja seuraavana vuonna vielä yhden lisää ja häntä muistelin Ari Koivusen kappaleella. Vaikka en nyt suuri Ari fani ole mutta tuosta kappaleesta sain jollain tapaa tukea.
Kuolema tekee taiteilijan, kappale saa minut enemmänkin ahdistumaan ja tuntemaan pelkoa.