keskiviikko 24. lokakuuta 2012
tiistai 23. lokakuuta 2012
Meidän päivä
Herättiin tänään kahdeksalta, vaihdoin vaipan ja potkuhousut unipussin tilalle (Elsa kun nukkuu mein välissä unipussissa, ei tarvise erillistä yöpukua, pelkkä body/paita riittää). Elsa haukkasi pikkuisen aamupalaa, jonka jälkeen itse join kupin kahvia.
Kahdentoista maissa käytiin kaupassa, kotiin päästyä neiti jatkoi unia vaunuissa pihalla. Ja itse tankkasin eilistä soppaa ja kahvia naamaan ja aloin siivoilla (joka nyt ei oikeen suju kun kissat tuntuu olevan joka vaiheessa tiellä)...
Neiti heräsi noin puoli neljän maissa, vaihdettiin vaippa, ruokailtiin ja jutusteltiin (siinnä samalla revittiin tukko mun kainalokarvoja (voi kyllä kainalot rehottaa mutta enpä niitä esittele missään, mutta tän jälkeen lähtevät hellemmin...) ja katseltiin Vili Vilperiä.
Jossain vaiheessa olimme nukahtaneet neidin kanssa, heräsin kun kello näytti 18:39 (hitto missasin kauniit ja rohkeat), vaihdettiin vaippa, minä söin ja Elsa nukahti uudestaan (eilinen valvominen kostautui?)
Pian Elsan tuleva kummi, pikkuveljeni Joni tulikin visiitille (lue yöksi), katseltiin salkkarit ja juotiin kahvit. Esiteltiin enolle hienoa kestovaippaa (tänään menty täysin niillä, paitsi nyt yöksi vaihdan vielä kertsin). Katseltiin sitten O:n kanssa Roba. Ja sitten areenasta Haluan pitää lapseni- dokumentti koko perheen voimin.
Kyllä O:kin katsoi tämän, ja seuraa innoissaan teiniäitejä :)
Nukkumaan Elsa kävi juuri äsken, itse kummastelen tätä virkeyttä.... Huomenna olisi taas vauvakahvila. Ja verhojen vaihtoa ja muuta mukavaa (Elsan huoneen suunnittelukin on pian ohjelmassa)
Kahdentoista maissa käytiin kaupassa, kotiin päästyä neiti jatkoi unia vaunuissa pihalla. Ja itse tankkasin eilistä soppaa ja kahvia naamaan ja aloin siivoilla (joka nyt ei oikeen suju kun kissat tuntuu olevan joka vaiheessa tiellä)...
Neiti heräsi noin puoli neljän maissa, vaihdettiin vaippa, ruokailtiin ja jutusteltiin (siinnä samalla revittiin tukko mun kainalokarvoja (voi kyllä kainalot rehottaa mutta enpä niitä esittele missään, mutta tän jälkeen lähtevät hellemmin...) ja katseltiin Vili Vilperiä.
Jossain vaiheessa olimme nukahtaneet neidin kanssa, heräsin kun kello näytti 18:39 (hitto missasin kauniit ja rohkeat), vaihdettiin vaippa, minä söin ja Elsa nukahti uudestaan (eilinen valvominen kostautui?)
Pian Elsan tuleva kummi, pikkuveljeni Joni tulikin visiitille (lue yöksi), katseltiin salkkarit ja juotiin kahvit. Esiteltiin enolle hienoa kestovaippaa (tänään menty täysin niillä, paitsi nyt yöksi vaihdan vielä kertsin). Katseltiin sitten O:n kanssa Roba. Ja sitten areenasta Haluan pitää lapseni- dokumentti koko perheen voimin.
Kyllä O:kin katsoi tämän, ja seuraa innoissaan teiniäitejä :)
Nukkumaan Elsa kävi juuri äsken, itse kummastelen tätä virkeyttä.... Huomenna olisi taas vauvakahvila. Ja verhojen vaihtoa ja muuta mukavaa (Elsan huoneen suunnittelukin on pian ohjelmassa)
maanantai 22. lokakuuta 2012
Kestovaippa viidakkoon eksynyt meijeri...
Tänään pistettiin ekaa kertaa kestovaippaa päälle (ekaa-ekaa kertaa en laske kun sinaapit valui 5min jälkeen potkareiden läpi)....
Mutta eka vaippa ainakin toimi täysin samoin kuin kertsi, plus onhan se ihan sairaan söpömpi! (kuvaa en tietenkään tajunnut ottaa)
Kestoja meillä on vajaa kymmenen, tai ehkä enemmänkin jos laskee vaippakuoriin sopivat imut erikseen...
Eli vaippakuoria meillä on kaksi MIO-merkkistä, niihin neljä omaa imua.
Kaksi ruskovillan villavaippa housua.
Kaksi viime vuoden ÄP:n valkoista AIO vaippaa
Myllynmuksujen (ÄP 2011) vihreä taskuvaippa
Royalin AIO
12 vaippaharsoa
näillä mennään, ensin ihan rauhassa kokeillen, sitten ehkä myöhemmin kunnolla touhuten?
sunnuntai 21. lokakuuta 2012
Hänen Puolimetrinen Ylhäisyytensä
Miten ihmeessä vajaa kuusi viikkoisella voi olla jo näin paljon omaa tahtoa?! Ja kuvittelin täysin, että unta vastaan taistelu on meillä edessä vasta ensi vuonna.... Elsalla on omaa tahtoa kuin pienessä pitäjässä, myös keimailu osataan jo (mummi ja pappa on kiedottu tiukkaan tuon pienen ja pullean pikkurillin ympärille).
Ja myös kova kiire päästä liikkeelle (tai sitten mahassa vääntää), päätä on nyt nosteltu pian viikon verran, ja päivä päivältä jaksetaan kannatella enemmän. Ja siitä vasta tuo pötkäle rupeaa huutamaan kun vimmatusta huidonnasta huolimatta ei liikuta (jollei kyljelle kupsahtamista lasketa)...
Tänään jäivät päiväunet lyhyiksi, kiitos taas naapureiden koirien. Onhan se jees pitää kuutta koiraa samassa 6neliön pihassa... Itse olenkin ollut tämän vaativimman pomoni edessä tissit paljaana suurimman osan päivästä.
Mutta palkaksi olen saanut hymyjä, naurua ja kiiih! ääniä :)
Ja myös kova kiire päästä liikkeelle (tai sitten mahassa vääntää), päätä on nyt nosteltu pian viikon verran, ja päivä päivältä jaksetaan kannatella enemmän. Ja siitä vasta tuo pötkäle rupeaa huutamaan kun vimmatusta huidonnasta huolimatta ei liikuta (jollei kyljelle kupsahtamista lasketa)...
Tänään jäivät päiväunet lyhyiksi, kiitos taas naapureiden koirien. Onhan se jees pitää kuutta koiraa samassa 6neliön pihassa... Itse olenkin ollut tämän vaativimman pomoni edessä tissit paljaana suurimman osan päivästä.
Mutta palkaksi olen saanut hymyjä, naurua ja kiiih! ääniä :)
perjantai 19. lokakuuta 2012
Hiljaisuuden loppu
Ollaan oltu hiljaa suhteellisen kauan. Olen pahoillani, mutta laiskuus on vienyt voiton kirjoittamisesta, vaikka monesti olenkin aloittanut kirjoittamisen, mutta aina se on tyssännyt seinään.
Meillä menee hyvin, lauantainna Elsalla tuli kuukausi täyteen, ja sunnuntainna oli neidin nimpparit.
Kaikki on mennyt mainiosti ja oikeesti superhyvin, Elsa nukkuu melkein joka yö hyvin, eka heräys tapahtuu ylensä neljältä. Siitä sitten torkutaan seitsemään. kahdeksaan saakka. Eli me nukutaan sairaan hyvin!
Koitan tässä viel kirjoittaa tänään paremmin ja enemmän ja kuvien kera.
Toivepostaukset työn alla myös.
Meillä menee hyvin, lauantainna Elsalla tuli kuukausi täyteen, ja sunnuntainna oli neidin nimpparit.
Kaikki on mennyt mainiosti ja oikeesti superhyvin, Elsa nukkuu melkein joka yö hyvin, eka heräys tapahtuu ylensä neljältä. Siitä sitten torkutaan seitsemään. kahdeksaan saakka. Eli me nukutaan sairaan hyvin!
Koitan tässä viel kirjoittaa tänään paremmin ja enemmän ja kuvien kera.
Toivepostaukset työn alla myös.
keskiviikko 3. lokakuuta 2012
Laiskuutta PERKELE..
Olen sitten pahasti laiskistunut blogin suhteen, vaikka en voi edes vedota ettei ole aikaa... Elsahan nukkuu nyt paljon (tai oikeastaan ei aina) ja syö.
Mutta järkytys oli suuri kun neidille on jäämässä pieneksi nuo pienimmät vaipat. Apuva.
Kissat ovat tottuneet Elsaan jo hyvin, Pasi jopa vahtii ja pesee Elsaa.
Mutta järkytys oli suuri kun neidille on jäämässä pieneksi nuo pienimmät vaipat. Apuva.
Kissat ovat tottuneet Elsaan jo hyvin, Pasi jopa vahtii ja pesee Elsaa.
perjantai 21. syyskuuta 2012
Paperi vallankumous...
Arki meillä on ruvennut sujumaan hyvin, suorastaan mainosti (koputtaa puuta). Elsa nukkuu öisinkin hyvin, mikä tarkoittaa. että äiti ja isikin ovat suht pirteitä päivisin.
Aamut me tytöt ja kissat vedellään lonkkaa, itse lueskelen, datailen yms. ja Elsa nukkuu ja tisseilee.
Vaippojen vaihdossakin on jo tapahtunut edistystä, nyt ei enää joka kerta neiti huuda naama punaisena, ja pyllyn pesu se vasta kivaa on. (Välillä jopa pissatus onnistuu samaan aikaan, tai sitten vaan luulen olevani hyvä) No onhan sitten niitä hoitopöytä vahinkojakin sattunut (ainakin mun kädelle..)
Eilen käytiin neuvolassa ja paino oli melkein jo saavuttanut syntymäpainon (kuulemma kahden viikon ikään mennessä "pitäisi" olla se saavutettuna ja ohitettuna). Eilen myös aamulla oli vaipassa napatynkä.
Tänään sitten kolahti postilokeroon kelan asumistuki paperit ja srk:lta nimipaperit. Neiti kastetaan, vaikka emme kovin uskovaisia olekkaan, vaikka olenkin tänään ja eilen lauleskellut neidille virsiä... (ja finlandia-hymni se vasta Elsan rauhoittaakin)
Vaunuiltukkin on kauppamatkat, tänään sain itse ensimmäistä kertaa neitiä vaunuissa työntää, aiemmin O on sen homman itselleen ottanut.
Mutta näin meillä on mennyt :)
PLUS: Itsellä vaaka näytti 58kg, eli 5kg alkupainoon vielä matkaa, no en kiirehdi, jos ennen pakkasia mahtuisi sitten housuihin? Ja marraskuussa jälkitarkastuksen jälkeen alkaa kunnon reenit :D
Aamut me tytöt ja kissat vedellään lonkkaa, itse lueskelen, datailen yms. ja Elsa nukkuu ja tisseilee.
Vaippojen vaihdossakin on jo tapahtunut edistystä, nyt ei enää joka kerta neiti huuda naama punaisena, ja pyllyn pesu se vasta kivaa on. (Välillä jopa pissatus onnistuu samaan aikaan, tai sitten vaan luulen olevani hyvä) No onhan sitten niitä hoitopöytä vahinkojakin sattunut (ainakin mun kädelle..)
Eilen käytiin neuvolassa ja paino oli melkein jo saavuttanut syntymäpainon (kuulemma kahden viikon ikään mennessä "pitäisi" olla se saavutettuna ja ohitettuna). Eilen myös aamulla oli vaipassa napatynkä.
Tänään sitten kolahti postilokeroon kelan asumistuki paperit ja srk:lta nimipaperit. Neiti kastetaan, vaikka emme kovin uskovaisia olekkaan, vaikka olenkin tänään ja eilen lauleskellut neidille virsiä... (ja finlandia-hymni se vasta Elsan rauhoittaakin)
Vaunuiltukkin on kauppamatkat, tänään sain itse ensimmäistä kertaa neitiä vaunuissa työntää, aiemmin O on sen homman itselleen ottanut.
Mutta näin meillä on mennyt :)
PLUS: Itsellä vaaka näytti 58kg, eli 5kg alkupainoon vielä matkaa, no en kiirehdi, jos ennen pakkasia mahtuisi sitten housuihin? Ja marraskuussa jälkitarkastuksen jälkeen alkaa kunnon reenit :D
maanantai 17. syyskuuta 2012
Kuvia
 |
| O:n mielestä oli varmaan kivaa ottaa kuva kun mua supisti... |
 |
| Ensihetket |
 |
| Ensimmäinen punnitus |
 |
| Osastolla syömässä |
 |
| Vähän heilahtanut kuva jalasta... |
 |
| Mummin (minun äidin) sylissä ekaa kertaa |
 |
| Pappalla oli itkussa pitelemistä kun katsomaan tuli |
 |
| Isin sylissä |
 |
| Pasi katselee uutta perheenjäsentä |
lauantai 15. syyskuuta 2012
Synnytys niinkuin sen muistan
Tiistai aamulla kello taisi olla 6:41 kun heräsin taas supistuksiin. Eivät olleet niin kipeitä, joten jatkoin uniani koomaillen. Kymmeneltä suunnilleen heräsin kunnolla kunnolla ja supisteli hieman kovemmin.
Söin siinnä sitten rauhassa, alkoivat supistukset tulla hieman säännöllisemmin ja kipeämmin.
Muutamat alkoivat jo vetää kivun kanssa itseni lattialle, joten päätettiin (O päätti) että nyt soitetaan sitten taas synnärille.
Käskivät tulla sinne, mutta koska supistukset eivät NIIN kipeitä olleet menimme bussilla.
(hih BB-voittajakin käyttää bussia)
Tyksiin päästyämme (olisiko kello ollut kahdentoista paikkeilla?) menin käyrälle puoleksi tunniksi, tuliko niitä sitten viisi supistusta sinä aikana? (oikeesti en muista kunnolla kaikkea)
Tarkistettiin kohdunsuun tilanne (jotenkin kätilön ilme oli ensin hieman nyrpeä) ja myös opiskelija tarkisti sen.
Olin auki reilulle kahdelle sormelle eikä kohdunkaulaa ollut jäljellä. Sain sairaalavaatteet ja pääsin synnytyssaliin.
Siellä suoraan pääsin taas käyrille, jossa olinkin tunnin verran. Supisteli jonkun verran. O kävi tässä välissä muistaakseni syömässä.
Sitten kestikin hieman ennen kuin alkoi enemmän tapahtua. No supisteli ja sattui ja suihkussa kävin. O:n apu oli suuri, joka supistukseen tuli viereen auttamaan ja neuvoi hengityksessä.
Oikeesti tuntui että aika meni ihan sairaan nopeasti!
Jossain vaiheessa, olisiko kello ollut yli 23? Tultiin katsomaan kohdunsuun tilanne. Olin auki neljälle sormelle, mutta voi sitä ilon määrää kun kätilö sanoi että nyt saan epiduraalin jos niin haluan. Ja minähän halusin (supistukset joiden jälkeen tärisin koko akka, alkoivat viedä voimia).
Kolmannella kerralla vasta saivat epiduraalin kunnolla laitettua, (tai siis sen kanyylin kun kaksi kertaa osui suoneen), mutta voi sitä autuasta tunnetta kun supistus tuli, ja hei en tuntenut sitä!
Pian oli jotain häikkää sydänäänien kuulumisessa, tai oikeastaan laitteeseen piirtymisessä. Ja kalvot puhkaistiin, ja laitettiin anturi vauvan päähän. (No sainpahan pissata saaviin)
Seuraavaksi sain nukuttua reilun tunnin, O nukkui myös nurkassa säkkituoliin käpertyneenä.
Kahden jälkeen, kätilö tuli tutkimaan kohdun suuta, pyysi menemään kontalleen. Kokeili kohdunsuuta, käski kääntyä oikein päin, painoi punaista nappia (jostain oli aiemmin myös ilmestynyt mies kätilö). Rupesivat laittamaan jalkatukia ja tokais vielä tämä kätilö : "nonniin ruvetaan ponnistamaan!"
Sen jälkeen on hieman sumuista... (ihankuin ei muu homma ois ollut sumuista)
O lähti tässä vaiheessa pois, olimme sopineet ettei tarvitse ponnistusvaiheessa olla mukana jos tekee pahaa.
Ponnistelin, vedin henkeä, karjuin kuin apina (o:n kommentti käytävään kuuluneista äänistä).
(Monta supistusta ja puserrusta myöhemmin)
Mutta se tunne kun katsoin alas, pää näkyi, ja eikös supistus loppunut siihen... No ei mennyt kauaa kun seuraava supistus tuli ja kivut katosivat. Tunsin vain vaavin lumpsahtavan ulos, ja vesien valuvan ulos.
Onnesta itkien sain soperrettua: hakekaa joku isi tänne.
En edes huomannut istukan ulos tuloa, kaikki huomio oli neitiin mennyt. Pikkusen vielä puuduttivat mua kun tikkejä tarvittiin muutama. (en tiedä määrää ehkä se sanottiin, ehkä ei)
Mutta neiti oli tullut maailmaan, tehden minusta äidin ja O:sta isin.
Söin siinnä sitten rauhassa, alkoivat supistukset tulla hieman säännöllisemmin ja kipeämmin.
Muutamat alkoivat jo vetää kivun kanssa itseni lattialle, joten päätettiin (O päätti) että nyt soitetaan sitten taas synnärille.
Käskivät tulla sinne, mutta koska supistukset eivät NIIN kipeitä olleet menimme bussilla.
(hih BB-voittajakin käyttää bussia)
Tyksiin päästyämme (olisiko kello ollut kahdentoista paikkeilla?) menin käyrälle puoleksi tunniksi, tuliko niitä sitten viisi supistusta sinä aikana? (oikeesti en muista kunnolla kaikkea)
Tarkistettiin kohdunsuun tilanne (jotenkin kätilön ilme oli ensin hieman nyrpeä) ja myös opiskelija tarkisti sen.
Olin auki reilulle kahdelle sormelle eikä kohdunkaulaa ollut jäljellä. Sain sairaalavaatteet ja pääsin synnytyssaliin.
Siellä suoraan pääsin taas käyrille, jossa olinkin tunnin verran. Supisteli jonkun verran. O kävi tässä välissä muistaakseni syömässä.
Sitten kestikin hieman ennen kuin alkoi enemmän tapahtua. No supisteli ja sattui ja suihkussa kävin. O:n apu oli suuri, joka supistukseen tuli viereen auttamaan ja neuvoi hengityksessä.
Oikeesti tuntui että aika meni ihan sairaan nopeasti!
Jossain vaiheessa, olisiko kello ollut yli 23? Tultiin katsomaan kohdunsuun tilanne. Olin auki neljälle sormelle, mutta voi sitä ilon määrää kun kätilö sanoi että nyt saan epiduraalin jos niin haluan. Ja minähän halusin (supistukset joiden jälkeen tärisin koko akka, alkoivat viedä voimia).
Kolmannella kerralla vasta saivat epiduraalin kunnolla laitettua, (tai siis sen kanyylin kun kaksi kertaa osui suoneen), mutta voi sitä autuasta tunnetta kun supistus tuli, ja hei en tuntenut sitä!
Pian oli jotain häikkää sydänäänien kuulumisessa, tai oikeastaan laitteeseen piirtymisessä. Ja kalvot puhkaistiin, ja laitettiin anturi vauvan päähän. (No sainpahan pissata saaviin)
Seuraavaksi sain nukuttua reilun tunnin, O nukkui myös nurkassa säkkituoliin käpertyneenä.
Kahden jälkeen, kätilö tuli tutkimaan kohdun suuta, pyysi menemään kontalleen. Kokeili kohdunsuuta, käski kääntyä oikein päin, painoi punaista nappia (jostain oli aiemmin myös ilmestynyt mies kätilö). Rupesivat laittamaan jalkatukia ja tokais vielä tämä kätilö : "nonniin ruvetaan ponnistamaan!"
Sen jälkeen on hieman sumuista... (ihankuin ei muu homma ois ollut sumuista)
O lähti tässä vaiheessa pois, olimme sopineet ettei tarvitse ponnistusvaiheessa olla mukana jos tekee pahaa.
Ponnistelin, vedin henkeä, karjuin kuin apina (o:n kommentti käytävään kuuluneista äänistä).
(Monta supistusta ja puserrusta myöhemmin)
Mutta se tunne kun katsoin alas, pää näkyi, ja eikös supistus loppunut siihen... No ei mennyt kauaa kun seuraava supistus tuli ja kivut katosivat. Tunsin vain vaavin lumpsahtavan ulos, ja vesien valuvan ulos.
Onnesta itkien sain soperrettua: hakekaa joku isi tänne.
En edes huomannut istukan ulos tuloa, kaikki huomio oli neitiin mennyt. Pikkusen vielä puuduttivat mua kun tikkejä tarvittiin muutama. (en tiedä määrää ehkä se sanottiin, ehkä ei)
Mutta neiti oli tullut maailmaan, tehden minusta äidin ja O:sta isin.
torstai 13. syyskuuta 2012
keskiviikko 12. syyskuuta 2012
Kotiin nukkumaan?
Jäi osatolla olo aikani lyhyeksi, supistukset vaimeni. Eikä ollut tapahtunut kuin 0,5cm kohdunkaulan lyhenemistä. Joten pääsin kotiin, olisin saanut jäädä osastolle mutta parempi oli kotiin tulla nukkumaan.
Nyt hyvin nukutun yön jälkeen on taas tullut kipeitä supistuksia ja limavuotoa, jos tässä alkais taas tapahtua...
Nyt hyvin nukutun yön jälkeen on taas tullut kipeitä supistuksia ja limavuotoa, jos tässä alkais taas tapahtua...
tiistai 11. syyskuuta 2012
osasto 312
Pääsin synnytysvuodeosastolle.. Olin vain sormelle auki ja kohdunkaulaakin oli vajaa sentti jäljellä. Mutta ottivat silti osastolle. Lääkkeet sain heti, ovat vähän auttaneet, mutta kippeetä supparit silti tekee.
RV 40+4
Noniin supistuksiiin sitten heräsin.
Nyt vielä kotona alkaa tosiaan paljon paljon jännittää...
Nyt vielä kotona alkaa tosiaan paljon paljon jännittää...
maanantai 10. syyskuuta 2012
RV 40+3 lähtökuopissa
Tänään käytiin neuvolassa. Neiti on laskeutunut ja kaikki on reilassa. Eli vain paljon lenkkeilyä suositeltiin.
Rupesi pikkuisen enemmän jännittämään.
Perjantaille varattiin seuraava aika, joskin neuvolan täti epäili ettei sinne saakka pysy sisällä.
Mahaa alkoi aamusta jomottaa aivan kuin ois menkat tulossa, tai juuri se eka päivä kun makaan vessan lattialla kiemurrelllen.
Oli muuten hupaisaa kun ei sitten neuvolassa yhtään meinannut pissaa saada tulemaan, kaksi kertaa kokeilin. Toisella kertaa sain just ja just pohjan peittoon....
Kierreltiin sitten sen jälkeen hieman kaupungilla, bussissa pongattiin myös mun isotäti.
Tänään vielä ohjelmassa kokkailua, siivousta ja lenkkeilyä (lisää)
Rupesi pikkuisen enemmän jännittämään.
Perjantaille varattiin seuraava aika, joskin neuvolan täti epäili ettei sinne saakka pysy sisällä.
Mahaa alkoi aamusta jomottaa aivan kuin ois menkat tulossa, tai juuri se eka päivä kun makaan vessan lattialla kiemurrelllen.
Oli muuten hupaisaa kun ei sitten neuvolassa yhtään meinannut pissaa saada tulemaan, kaksi kertaa kokeilin. Toisella kertaa sain just ja just pohjan peittoon....
Kierreltiin sitten sen jälkeen hieman kaupungilla, bussissa pongattiin myös mun isotäti.
Tänään vielä ohjelmassa kokkailua, siivousta ja lenkkeilyä (lisää)
lauantai 8. syyskuuta 2012
RV 40+1 ja kaikki on hyvin!
Tai no ei hyvin. Väsymys jatkuu... Ja ne kivut, no nyt en enää tänään illalla hypi ja panikoi kun alkaa nuo ns. iltakivut. Joka ilta (no kahtena edellisenä on supistellut noita selkä reisi- kipuisia ja olo on ollut outo) on sattunut.
Kumminkin kaikki on valmiina, TYKS noin 5km päässä, puhelin käytössä. Nukkua ollaan molemmat kokeiltu ja onnistuttu.
Mutta kuten aiemmin olen sanonut, en usko että tällä viikolla mihinkään mennään.
Itse veikkaan 12.9 tai sen jälkeen olevan syntymäpäivä. Kyllä me jaksetaan odottaa, vaikka odotettiin raskauttakin se 1,5vuotta (ja karvan verran ylikin)
ps. aamulla huomasin että oli ilmeisesti limatulppaa alkanut tulla hieman reippaammin, tai ainakin jotain limaa.
Kumminkin kaikki on valmiina, TYKS noin 5km päässä, puhelin käytössä. Nukkua ollaan molemmat kokeiltu ja onnistuttu.
Mutta kuten aiemmin olen sanonut, en usko että tällä viikolla mihinkään mennään.
Itse veikkaan 12.9 tai sen jälkeen olevan syntymäpäivä. Kyllä me jaksetaan odottaa, vaikka odotettiin raskauttakin se 1,5vuotta (ja karvan verran ylikin)
ps. aamulla huomasin että oli ilmeisesti limatulppaa alkanut tulla hieman reippaammin, tai ainakin jotain limaa.
perjantai 7. syyskuuta 2012
Laskettu aika
Eilen illalla (ja yöllä) oli tukalat olot, tuli semmoisia mahan kovettumisia, joiden aikana oikea reisi ja selkä krymppäili.
Mutta aamulla, ei mitään.
Tällä kertaa oli pelkkä harjoitus...
Mutta illalla sitten kävin vielä paniikissa uudelleen E:n kotiutumisvaatteet läpi.
Jospa illalle varattu sauna auttaisi hieman? No toivoa sopii. Jostain luin että suurin osa vauvoista syntyy RV 40+2. Liekkö jotain perää vai vain sattumaa. Jos noin olisi sunnuntainna puhkuisin ja puhaltaisin. Jaiks.
Alkaa pikkuisen jännittää. Noita synnytystä ennakoivia oireita kyllä on ollut. Maha on yhä hieman nopea, oksennus on todella herkässä (vein jopa kylpyhuoneeseen ämpärin jossa vettä valmiiksi jos suihkussa oksettaa), ruoka ei oikeen maistu, ja nyt tänään heräsin pirteänä, valmiina vaikka mihin (jos selkä ja reisi vain antaisivat)...
Kissat vahtivat minua tarkkaan, Pasi ilmaantuu aina pussaamaan kun huomaa että sattuuu ja Lilla puskee mahaa ja kehrää.
Lukijat hoi! Miten teillä alkoi synnytys? Ja millä viikolla synnytitte?
Mutta aamulla, ei mitään.
Tällä kertaa oli pelkkä harjoitus...
Mutta illalla sitten kävin vielä paniikissa uudelleen E:n kotiutumisvaatteet läpi.
Jospa illalle varattu sauna auttaisi hieman? No toivoa sopii. Jostain luin että suurin osa vauvoista syntyy RV 40+2. Liekkö jotain perää vai vain sattumaa. Jos noin olisi sunnuntainna puhkuisin ja puhaltaisin. Jaiks.
Alkaa pikkuisen jännittää. Noita synnytystä ennakoivia oireita kyllä on ollut. Maha on yhä hieman nopea, oksennus on todella herkässä (vein jopa kylpyhuoneeseen ämpärin jossa vettä valmiiksi jos suihkussa oksettaa), ruoka ei oikeen maistu, ja nyt tänään heräsin pirteänä, valmiina vaikka mihin (jos selkä ja reisi vain antaisivat)...
Kissat vahtivat minua tarkkaan, Pasi ilmaantuu aina pussaamaan kun huomaa että sattuuu ja Lilla puskee mahaa ja kehrää.
Lukijat hoi! Miten teillä alkoi synnytys? Ja millä viikolla synnytitte?
keskiviikko 5. syyskuuta 2012
RV 39+4 ja yö ilman närästystä
Viime yö oli ensimmäinen yö kuukauteen kun ei närästänyt!
Lienee syynä mahan laskeutuminen? Tai ainakin siltä se tuntuu. että istuessa ei onnistu siveästi olo, vaan tarvitsee istua haarat levällään. Onhan hengityskin jo hieman helpottunut...
Onhan se nyt niin, että lähtö saattaa tulla milloin vain. Kyllä tässä rupeaa jo jännittämään, varsinkin kun nuo kivut alkaa olla hupaisia...
Tänään onkin vietetty vuosipäivää...
Lienee syynä mahan laskeutuminen? Tai ainakin siltä se tuntuu. että istuessa ei onnistu siveästi olo, vaan tarvitsee istua haarat levällään. Onhan hengityskin jo hieman helpottunut...
Onhan se nyt niin, että lähtö saattaa tulla milloin vain. Kyllä tässä rupeaa jo jännittämään, varsinkin kun nuo kivut alkaa olla hupaisia...
Tänään onkin vietetty vuosipäivää...
lauantai 1. syyskuuta 2012
Kuinkas sitten kävikään
O osti eilen Rat King- elokuvan, itse en aluksi innostunut paljoakaan elokuvasta jossa on pelitriippuvainen 18 vuotias poika....
Jotenkin kuitenkin elokuva tempaisi mukaansa... Ja ajattelin nyt hieman arvostella elokuvaa täällä.
Elokuva kertoo peliriippuvaisen Jurin (Max Ovaska), elämästä. Juri on 18 vuotias abi, jonka tyttöystävä jättää tämän kun ei enää jaksa tämän peliriippuvuutta. Juri lopettaakin pelaamisen, kunnes saa yhteyden oton pelimaailman "ystävältään" Nikiltä (Julius Lavonen).
Juri huomaa Nikiin tatuoidun nettiosoitteen, ja kirjoittaa sen selaimensa hakuun. Näytölle ilmestyy peli, peli joka antaa Jurille nimeksi Rat King.
Peli eroaakin Jurin tutuksi tulleista roolipeleistä niin että Jurin täytyy itse suorittaa tehtävät. Niki kertoo ettei peliä voi keskeyttää, vaan se tulee pelata loppuun, muuten Jurista itsestä tulee tehtävä peliin...
Niki lupaa auttaa Juria parhaansa mukaan, Niki esittää Juria koulussa jotta Juri voi keskittyä pelin tehtäviin.
Pian Juri huomaakin että pelissä on oikeasti hänen elämä, eikä Nikin aikeet ole kovin puhtaat....
Jotenkin kuitenkin elokuva tempaisi mukaansa... Ja ajattelin nyt hieman arvostella elokuvaa täällä.
"Rat King on Petri Kotwican ohjaama suomalais-virolainen trillerielokuva vuodelta 2012. Se on ohjaajan kolmas pitkä elokuva. Suomalais-virolainen yhteistuotanto on kuvattu Virossa kesällä 2011. Elokuva sijoittuu pelimaailmaan." wikipedia
Elokuva kertoo peliriippuvaisen Jurin (Max Ovaska), elämästä. Juri on 18 vuotias abi, jonka tyttöystävä jättää tämän kun ei enää jaksa tämän peliriippuvuutta. Juri lopettaakin pelaamisen, kunnes saa yhteyden oton pelimaailman "ystävältään" Nikiltä (Julius Lavonen).
Juri huomaa Nikiin tatuoidun nettiosoitteen, ja kirjoittaa sen selaimensa hakuun. Näytölle ilmestyy peli, peli joka antaa Jurille nimeksi Rat King.
Peli eroaakin Jurin tutuksi tulleista roolipeleistä niin että Jurin täytyy itse suorittaa tehtävät. Niki kertoo ettei peliä voi keskeyttää, vaan se tulee pelata loppuun, muuten Jurista itsestä tulee tehtävä peliin...
Niki lupaa auttaa Juria parhaansa mukaan, Niki esittää Juria koulussa jotta Juri voi keskittyä pelin tehtäviin.
Pian Juri huomaakin että pelissä on oikeasti hänen elämä, eikä Nikin aikeet ole kovin puhtaat....
perjantai 31. elokuuta 2012
Viikko laskettuun aikaan
Muutamia supistuksia on tullut nyt viime päivinä, ei mitenkään säännöllisesti, tai siis ei mitenkään lyhyellä välillä. Joskus tullut parikin puolen tunnin sisään, sitten taas ollut useampi tunti välissä.
Iltaisin on ollut kummaa levottomuutta (tai no onhan sitä ollut koko ajan), samoin vessassa saan juosta noin kymmenen kertaa yössä. pää (varmaan) painaa tuonne alas jo sen verran että virtsarakko alkaa olla kovassa käytössä ja paineessa.
Mutta en millään usko, että meidän pikku E (nimeä en täällä vielä paljasta, vaikka sen jo ns. tärkeimmät jo tietävät) tulee ulos ennen laskettua aikaa. Silti alkaa hiljakseen peloittaa, että ollaanko huomenna vielä yhtenä kappaleena?
Kaippa nämä arvailut kuuluvat täysin jokaisen viimeisillään raskaana olevan naisen mietteisiin...
Iltaisin on ollut kummaa levottomuutta (tai no onhan sitä ollut koko ajan), samoin vessassa saan juosta noin kymmenen kertaa yössä. pää (varmaan) painaa tuonne alas jo sen verran että virtsarakko alkaa olla kovassa käytössä ja paineessa.
Mutta en millään usko, että meidän pikku E (nimeä en täällä vielä paljasta, vaikka sen jo ns. tärkeimmät jo tietävät) tulee ulos ennen laskettua aikaa. Silti alkaa hiljakseen peloittaa, että ollaanko huomenna vielä yhtenä kappaleena?
Kaippa nämä arvailut kuuluvat täysin jokaisen viimeisillään raskaana olevan naisen mietteisiin...
keskiviikko 29. elokuuta 2012
RV 38+5 ja Joko Nyt?
Yölliset närästykset, ja pirulliset kivut lantiolla (vessassa istuminen hyvin tukalaa), ovat aiheuttaneet toiveen joko nyt? Vai vasta sitten myöhemmin?
Ensi viikolla on laskettu aika, tai eihän se ole kuin pieni suuntaviiva, noin plusmiinus 14päivää molemiin suuntiin. Suuresti toivon, ettei kovin paljon yli mene. Kun viime viikolla painoarvio oli kumminkin jo kolme kiloa, rupean pelkäämään kovasti semmoista nelikiloista vesipuhvelia...
Itse painoin syntyessäni 3080g ja pituutta oli 47cm, ja O painoi 3710g ja pituutta oli 51cm. Painojemme keskiarvo olisi 3395g (voi tää ois aika sopiva paino vielä) ja pituus olisi 49cm. (on muuten nyt sit jännä katsoa miten menee noiden kanssa, meneekö lähelle noita arvoja)
Maha kyllä hytkyy ja heiluu erittäin paljon, on neidillä varmaan paljon asiaa.
Vieraitakin miellä oli O:n äiti ja mummu (alamummu ja ylämummu :D ), auttoivat laittamaan paikkoja kuntoon, maanatai iltapäivällä kävimme heidän kanssa myös syömässä. Alunperin suunnittelimme Rossoa tai Amarilloa. Mutta lievien tulvien takia (rankkasateet, tunnissa n. 30milliä vettä, olivat saanteet Turun keskustan tulvimaan, ja aiheuttanut vesivahingot Rossoon, Amarilloon, Cafe Houseen ja Heseen), siiryimme sitten Fransmanniin, itse en meinannut löytää listalta mieleistäni (mikä tahansa missä vuohenjuustoa on herkkua), otin sitten vuohenjuusto broitsu salaatin (salaatti ja vuohenjuusto OK, kana oli semmoista ällön ylikypsää).
Siinnä sitten kierreltiin hieman kauppoja, ja palattiin kotiin herkuttelemaan ja olemaan vain.
Myös neidin nimi (voi kyllä paljastimme sen jo) aiheutti kehuja. Nimi on äidin isän äidin nimi.
Eilen rupesi sittne kävellessä sattumaan ihan pirusti, ja nukuinkin varmaan kuuden tunnin päiväunet :D
ps. onpa nää päivät tylsiä yksin ollessa, toisaalta samalla pitäisi nauttia vielä yksin olosta kun voin.
Näin meillä tänään.
Ensi viikolla on laskettu aika, tai eihän se ole kuin pieni suuntaviiva, noin plusmiinus 14päivää molemiin suuntiin. Suuresti toivon, ettei kovin paljon yli mene. Kun viime viikolla painoarvio oli kumminkin jo kolme kiloa, rupean pelkäämään kovasti semmoista nelikiloista vesipuhvelia...
Itse painoin syntyessäni 3080g ja pituutta oli 47cm, ja O painoi 3710g ja pituutta oli 51cm. Painojemme keskiarvo olisi 3395g (voi tää ois aika sopiva paino vielä) ja pituus olisi 49cm. (on muuten nyt sit jännä katsoa miten menee noiden kanssa, meneekö lähelle noita arvoja)
Maha kyllä hytkyy ja heiluu erittäin paljon, on neidillä varmaan paljon asiaa.
Vieraitakin miellä oli O:n äiti ja mummu (alamummu ja ylämummu :D ), auttoivat laittamaan paikkoja kuntoon, maanatai iltapäivällä kävimme heidän kanssa myös syömässä. Alunperin suunnittelimme Rossoa tai Amarilloa. Mutta lievien tulvien takia (rankkasateet, tunnissa n. 30milliä vettä, olivat saanteet Turun keskustan tulvimaan, ja aiheuttanut vesivahingot Rossoon, Amarilloon, Cafe Houseen ja Heseen), siiryimme sitten Fransmanniin, itse en meinannut löytää listalta mieleistäni (mikä tahansa missä vuohenjuustoa on herkkua), otin sitten vuohenjuusto broitsu salaatin (salaatti ja vuohenjuusto OK, kana oli semmoista ällön ylikypsää).
Siinnä sitten kierreltiin hieman kauppoja, ja palattiin kotiin herkuttelemaan ja olemaan vain.
Myös neidin nimi (voi kyllä paljastimme sen jo) aiheutti kehuja. Nimi on äidin isän äidin nimi.
Eilen rupesi sittne kävellessä sattumaan ihan pirusti, ja nukuinkin varmaan kuuden tunnin päiväunet :D
ps. onpa nää päivät tylsiä yksin ollessa, toisaalta samalla pitäisi nauttia vielä yksin olosta kun voin.
Näin meillä tänään.
sunnuntai 26. elokuuta 2012
No miksi en minäkin kun kaikki muut?
Nyt sen teen, siis vauva-lehden raskaustestin!
RV 38+2
Minulla on ollut uusia intohimoja ja inhokkeja
No aiemmin en sietänyt piimää, nyt herkuttelen sillä. Myös sairas himo metvurstiin on ollut peloittava, kyseistä tuotetta en ole yli kymmeneen vuoteen suuhuni laittanut.
Inhokista en nyt tiedä, mutta joidenkin alkoholi juomien tuoksu saa minut kakomaan.
Salasin raskauteni töissä mahdollisimman pitkään
Koska opiskelin raskaaksi tulessani, ja aloin saada niitä mukavia huimauskohtauksia ja poissaolot lisääntyivät kerroin suhteellisen ajoissa... Ensin tietysti lähimmille ystäville, ja myöhemmin omalle ryhmänohjaajalle.
Ja työpaikan sain raskaudesta huolimatta :D
Olen valokuvannut ja mittaillut mahaani
Kovin laiska olen ollut kuvailemaan, tai no muutenkin olen laiska kuvailemaan :D mutta nyt jaksoin sentään ottaa kuvat :)
Olen tuntenut itseni seksipommiksi
Itseasiassa kyllä! Tai en aina, mutta tossa perjantainna olin jopa tyytyväinen ulkonäkööni. Ja olinpa pitkästä aikaa oman näköisissä vaatteissa!
Vaikkakaan en ihan joka päivä ole hehkunut seksikkyyttä. Tai ihmekkös tuo jos hikoaa kuin possu, ja kärsii ilmavaivoista....
Pesänrakennusviettini on herännyt
Ei täysin? Onhan kaikki suhteellisen valmiina ja noin. Mutta en ole kokenut semmoista suurta hulluutta vielä (sanoo se joka on tänään pyykännyt kaksi koneellista pyykkiä, tiskannut, siivonnut kaappeja, lajitellut roskia, tehnyt kaalilaatikkoa.
Tiedämme lapsen sukupuolen
Kyllä, tai eihän se koskaan 100 varma ole mutta mitään "ylimääräistä" ei jalkovälissä näkynyt... Toisaalta melkein kaikki "oireet" toiseen vaihtoehtoon. No sitten tulee poika joka puetaan mekkoihin!
Mummot ohittavat minut suojatiellä
Aina välillä, ainakin kun noita krymppäilyitä on ollut aina välillä ja tuntuvat suhteellisen ikäviltä... Ja välillähän ne ajaa mut kumoon rollaattoreilla...
Olen stressannut imetyksen onnistumisesta
Olen! Välillä iskee paniikki että mitä jos en osaaa tai pysty? Sillä (kivittäkää vain minut) onhan se loppujen lopuksi parasta ravintoa pikkuvauvalle. (kunhan ei vetele mitään vaarallisia mömmöjä imettäessä) Ja onhan se edullisin ruokamuoto, ja tosiaan minä ainakin yritän, yritän ja yritän imettää. Tai vaikka sitten pumppaan tisseistä jos ei imu onnistu. Mutta jokainen tekee tavallan, yhtä arvokas on korviketta antava äiti kuin äiti joka taaperoimettää...
Tiedän miten haluan synnyttää
Ainakin toivon tietäväni. Toivoisin että mahdollisimman luonnollisesti kaikki menisi, ja saisin ammeessa kokeilla synnyttää. (Tai siis meillähän oli töissä se synntys valmius suunnitelma.... Kiehuvaa vettä naamaan, läiskitään nokkosilla ja tv-sarjoja katsonut toimii kätilönä)
ps.
Yllätyksiä saattaa olla luvassa jos kaikki käy niiinkuin toivotaan, mutta siitä sitten myöhemmin lisää.
RV 38+2
Minulla on ollut uusia intohimoja ja inhokkeja
No aiemmin en sietänyt piimää, nyt herkuttelen sillä. Myös sairas himo metvurstiin on ollut peloittava, kyseistä tuotetta en ole yli kymmeneen vuoteen suuhuni laittanut.
Inhokista en nyt tiedä, mutta joidenkin alkoholi juomien tuoksu saa minut kakomaan.
Salasin raskauteni töissä mahdollisimman pitkään
Koska opiskelin raskaaksi tulessani, ja aloin saada niitä mukavia huimauskohtauksia ja poissaolot lisääntyivät kerroin suhteellisen ajoissa... Ensin tietysti lähimmille ystäville, ja myöhemmin omalle ryhmänohjaajalle.
Ja työpaikan sain raskaudesta huolimatta :D
Olen valokuvannut ja mittaillut mahaani
Kovin laiska olen ollut kuvailemaan, tai no muutenkin olen laiska kuvailemaan :D mutta nyt jaksoin sentään ottaa kuvat :)
Olen tuntenut itseni seksipommiksi
Itseasiassa kyllä! Tai en aina, mutta tossa perjantainna olin jopa tyytyväinen ulkonäkööni. Ja olinpa pitkästä aikaa oman näköisissä vaatteissa!
Vaikkakaan en ihan joka päivä ole hehkunut seksikkyyttä. Tai ihmekkös tuo jos hikoaa kuin possu, ja kärsii ilmavaivoista....
Pesänrakennusviettini on herännyt
Ei täysin? Onhan kaikki suhteellisen valmiina ja noin. Mutta en ole kokenut semmoista suurta hulluutta vielä (sanoo se joka on tänään pyykännyt kaksi koneellista pyykkiä, tiskannut, siivonnut kaappeja, lajitellut roskia, tehnyt kaalilaatikkoa.
Tiedämme lapsen sukupuolen
Kyllä, tai eihän se koskaan 100 varma ole mutta mitään "ylimääräistä" ei jalkovälissä näkynyt... Toisaalta melkein kaikki "oireet" toiseen vaihtoehtoon. No sitten tulee poika joka puetaan mekkoihin!
Mummot ohittavat minut suojatiellä
Aina välillä, ainakin kun noita krymppäilyitä on ollut aina välillä ja tuntuvat suhteellisen ikäviltä... Ja välillähän ne ajaa mut kumoon rollaattoreilla...
Olen stressannut imetyksen onnistumisesta
Olen! Välillä iskee paniikki että mitä jos en osaaa tai pysty? Sillä (kivittäkää vain minut) onhan se loppujen lopuksi parasta ravintoa pikkuvauvalle. (kunhan ei vetele mitään vaarallisia mömmöjä imettäessä) Ja onhan se edullisin ruokamuoto, ja tosiaan minä ainakin yritän, yritän ja yritän imettää. Tai vaikka sitten pumppaan tisseistä jos ei imu onnistu. Mutta jokainen tekee tavallan, yhtä arvokas on korviketta antava äiti kuin äiti joka taaperoimettää...
Tiedän miten haluan synnyttää
Ainakin toivon tietäväni. Toivoisin että mahdollisimman luonnollisesti kaikki menisi, ja saisin ammeessa kokeilla synnyttää. (Tai siis meillähän oli töissä se synntys valmius suunnitelma.... Kiehuvaa vettä naamaan, läiskitään nokkosilla ja tv-sarjoja katsonut toimii kätilönä)
ps.
Yllätyksiä saattaa olla luvassa jos kaikki käy niiinkuin toivotaan, mutta siitä sitten myöhemmin lisää.
perjantai 24. elokuuta 2012
Kaikki kunnossa
Labrat oli ok.
Samoin verenpaineet.
Käyrillä istuin kolmisen varttia, kun neitokainen päätti nukkua ja heräsi sitten antamaan "parempaa" käyrää.
Samoin verenpaineet.
Käyrillä istuin kolmisen varttia, kun neitokainen päätti nukkua ja heräsi sitten antamaan "parempaa" käyrää.
RV 38+0
Eilen illalla ja tänä yönä kierin ja hyörin, ei auttanut tyyny mahan alla, ei perseen alla, ei pään alla.... Selkää alkoi juilimaan. Ja juuri kun olen nukahtamassa on pakko juosta vessaan oksentamaan.
Unohtamatta tukkimaisia jalkoja, ja nakkisormia (tai pullataikina naamaa).
Onneksi tänään on se tyksin kontrollikäynti. Selviää siellä sitten mitä aikovat tai mitä mulle kannattaa tehdä, tai onko jotain jo alkamassa?
No kaikki on valmiina.
Unohtamatta tukkimaisia jalkoja, ja nakkisormia (tai pullataikina naamaa).
Onneksi tänään on se tyksin kontrollikäynti. Selviää siellä sitten mitä aikovat tai mitä mulle kannattaa tehdä, tai onko jotain jo alkamassa?
No kaikki on valmiina.
keskiviikko 22. elokuuta 2012
Sairaalakassin pakkaus?
Rupesin miettimään että voishan tonkin tässä pakata mammalomaillessa (ja vuodelevossa ollessa)
Menikin sormi suuhun ja päätin googlettaa....
neuvolakortti (ainoa välttämätön)
lapsen isä (ei tosin välttämättä mahdu kassiin. Jos isä tai muu sinulle läheinen ihminen ei pääse mukaan synnytykseen, voit halutessasi pyytää avuksesi synnytystukihenkilön eli doulan.)
rahaa tai luottokortti taksimatkaa, kahvilaostoksia tai muita menoja varten
kännykkä ja laturi
kamera (tarkista paristot) ja filmiä tai muistikortti videokamera (tarkista akku) ja -kasetti
kevyitä eväitä, kuten pillimehua tai mehukeittoa
hammasharja ja -tahna
sampoo ja kampa tai harja
deodorantti huulirasva kosteusvoide meikkejä ja puhdistusaineet
luumuja, lakuja tai muuta vatsan toimintaa edistävää syötävää
tekemistä, kuten käsitöitä tai lukemista
korvatulpat (jos sairaalan äänet häiritsevät)
omia vaihtovaatteita (tosin on ylellistä käyttää sairaalavaatteita pesulapalvelun vuoksi)
mukavat ja helposti jalkaan sujahtavat sisätossut
liivinsuojuksia imetysliivit
Kotiin lähtöä varten
Nuo kevyet eväät ajattelin ostaa tässä lähipäivinä (huomatkaa mun suuri kiireeni, en usko että neiti vielä ennen laskettua aikaa tulee ulos, jollei tarvitse käynnistää... semmonen kutina on että RV 41+3 päättää mein neiti syntyä)
Mutta kaiken laitan tässä valmiiksi, sillä sehän on juuri mun tuuria, että perjantainna olenkin jotenkin kypsynyt tai sitten ovat taas verenpaineet korkeella tai pissassa on yllätyksiä.
Menikin sormi suuhun ja päätin googlettaa....
neuvolakortti (ainoa välttämätön)
lapsen isä (ei tosin välttämättä mahdu kassiin. Jos isä tai muu sinulle läheinen ihminen ei pääse mukaan synnytykseen, voit halutessasi pyytää avuksesi synnytystukihenkilön eli doulan.)
rahaa tai luottokortti taksimatkaa, kahvilaostoksia tai muita menoja varten
kännykkä ja laturi
kamera (tarkista paristot) ja filmiä tai muistikortti videokamera (tarkista akku) ja -kasetti
kevyitä eväitä, kuten pillimehua tai mehukeittoa
hammasharja ja -tahna
sampoo ja kampa tai harja
deodorantti huulirasva kosteusvoide meikkejä ja puhdistusaineet
luumuja, lakuja tai muuta vatsan toimintaa edistävää syötävää
tekemistä, kuten käsitöitä tai lukemista
korvatulpat (jos sairaalan äänet häiritsevät)
omia vaihtovaatteita (tosin on ylellistä käyttää sairaalavaatteita pesulapalvelun vuoksi)
mukavat ja helposti jalkaan sujahtavat sisätossut
liivinsuojuksia imetysliivit
Äidille puhtaat mukavat ja imetykseen sopivat vaatteet.
Vauvalle esimerkiksi kietaisupaita, potkuhousut, pipo ja ulkohaalari sään mukaan. Haalari on kätevä automatkalla, koska se käy vauvalle myös turvakaukaloon.
Talvella lisäksi villa- tai fleecevaatteet.
Kesäkuumalla vauvaa ei tarvitse läkähdyttää
paksuilla vaatteilla.
Jos synnytyssairaala on kävelymatkan päässä, tarvitset kantoliinan tai vauvalle vaunut ja makuupussin.
Varaa kotiin valmiiksi
imukykyisiä yösiteitä, normaali jälkivuoto jatkuu 4–8 viikkoa synnytyksen jälkeen.
Bepanthen-salvaa tms. imetyksen alkamisesta kärsiviin rinnanpäihin.
pumpulipuikkoja vauvan navan puhdistamiseen
pumpulia
vauvalle kestovaippoja tai kertakäyttövaippoja
vauvan vaatteita, esim. äitiyspakkaus
Melkein kaikki ovatkin valmiina mulla, ainoostaan imetysliivit uupuu vielä, syystä että en osaa semmosia ostaa! Ja en haluaisi niihin ekoihin tuhlata omaisuutta (kun ei nyt vielä tiedä paljonko nää mun palloiset tästä vielä turpoaa. Mutta turvautunen H&M laatuun näin aluksi....
Nuo kevyet eväät ajattelin ostaa tässä lähipäivinä (huomatkaa mun suuri kiireeni, en usko että neiti vielä ennen laskettua aikaa tulee ulos, jollei tarvitse käynnistää... semmonen kutina on että RV 41+3 päättää mein neiti syntyä)
Mutta kaiken laitan tässä valmiiksi, sillä sehän on juuri mun tuuria, että perjantainna olenkin jotenkin kypsynyt tai sitten ovat taas verenpaineet korkeella tai pissassa on yllätyksiä.
tiistai 21. elokuuta 2012
RV 37+4 ja raskausmyrkytys vaara
Tänään sitten oli synnytystapa arvio, joka jotenkin jäi taka-alalle kohonneen verenpaineen ja tupla plussa proteiinin takia, unohtamatta kahden kilon painon nousua sitten viime torstain, ja näitä ihania vaivoja jotka ovat kylässä olleet.
TYKS reissuhan siitä sitten taas tuli, neuvolalääkäri soitti sinne ja sieltä sitten annettiin päivystyslähete.
Lääkärin ja TYKSin välissä oli myös labra, jossa oli maailman supermahtavin ja ihanin mieshoitaja, joka kertoi omista lapsistaan ja että hänen vaimollaan on 7.9 syntymäpäivät.
TYKSissä odottelin puolen tuntia (tai ehkä enemmän) että pääsin sitten tutkittavaksi.
Nyt proteiini olikin +/- ja verenpaineet alhaiset.
Vaavi ultrattiin ja mua survottiin. Kohdunkaulaa (?) oli jäljellä 1,5 cm ja olin auki sormelle.
Painoarvio nyt vaavelille oli 3000g. Eli tolla perusteella tulossa iha normikokoinen mukula, vaikka ite oon luullut että juur ja juur yli 2,5kg ois tällä hetkellä.
Perjantainna on uusi aika äippäpolille, katsotaan uudestaan mun ja vaavelin vointia, käynnistyksestäkin puhuttiin.
Hui kauhistus oikeesti. Mutta kyllä olin helpottunut kun kaikki oli nöpösellä kunnossa. Itse sain käskyn levätä ja ottaa rauhallisesti.
Mutta hei perjantainna vaaveli onkin täysiaikainen! Ja kaksi viikkoa on sitten laskettuun aikaan, jos tulee yhtään muhun ja mun veljeen joudutaan käynnistämään, juuri verenpaineiden takia, jotka olivat äidillänkin riesana odotusajan lopulla.
TYKS reissuhan siitä sitten taas tuli, neuvolalääkäri soitti sinne ja sieltä sitten annettiin päivystyslähete.
Lääkärin ja TYKSin välissä oli myös labra, jossa oli maailman supermahtavin ja ihanin mieshoitaja, joka kertoi omista lapsistaan ja että hänen vaimollaan on 7.9 syntymäpäivät.
TYKSissä odottelin puolen tuntia (tai ehkä enemmän) että pääsin sitten tutkittavaksi.
Nyt proteiini olikin +/- ja verenpaineet alhaiset.
Vaavi ultrattiin ja mua survottiin. Kohdunkaulaa (?) oli jäljellä 1,5 cm ja olin auki sormelle.
Painoarvio nyt vaavelille oli 3000g. Eli tolla perusteella tulossa iha normikokoinen mukula, vaikka ite oon luullut että juur ja juur yli 2,5kg ois tällä hetkellä.
Perjantainna on uusi aika äippäpolille, katsotaan uudestaan mun ja vaavelin vointia, käynnistyksestäkin puhuttiin.
Hui kauhistus oikeesti. Mutta kyllä olin helpottunut kun kaikki oli nöpösellä kunnossa. Itse sain käskyn levätä ja ottaa rauhallisesti.
Mutta hei perjantainna vaaveli onkin täysiaikainen! Ja kaksi viikkoa on sitten laskettuun aikaan, jos tulee yhtään muhun ja mun veljeen joudutaan käynnistämään, juuri verenpaineiden takia, jotka olivat äidillänkin riesana odotusajan lopulla.
maanantai 20. elokuuta 2012
RV 37+3 ja Pohjaton väsymys
En tajua, koko ajan tuntuu väsyttävän.
Viikonloppuna päätettiin O:n kanssa suunnata yhdessä "maalle", rentouduttiin, syötiin, käytiin uusimmassa Prismassa, saunottiin ja pelattiin monopolia.
Kamera unohtui lähtökiireessä, mutta no ei sille voi mitään...
Kotona en ole eilen enkä tänään jaksanut mitään, närästys alkaa taas ottaa yliotetta. Tai tiskasin, pesin pyykkiä (suuri saavutus kun on pyykkikone) ja tein ruokaa.
Huomenna pakko ottaa niskasta kiinni, tai no muutenkin kun aamusta on lääkärissä käynti.
Nyt kyrpii uudet verhonipsut jotka eivät sovikkaan mein verhokiskoihin... Jupinaa.... (fiksua huomata se kun on toisen uuden verhon saanut kiinni vanhoilla nipsuilla ja sitten uutta laittamaan niin voi perhana...)
ps. Missä se on se paljon puhuttu loppuraskauden energiapommi? Mulla vaan on nukkumatti aina kylässä...
Viikonloppuna päätettiin O:n kanssa suunnata yhdessä "maalle", rentouduttiin, syötiin, käytiin uusimmassa Prismassa, saunottiin ja pelattiin monopolia.
Kamera unohtui lähtökiireessä, mutta no ei sille voi mitään...
Kotona en ole eilen enkä tänään jaksanut mitään, närästys alkaa taas ottaa yliotetta. Tai tiskasin, pesin pyykkiä (suuri saavutus kun on pyykkikone) ja tein ruokaa.
Huomenna pakko ottaa niskasta kiinni, tai no muutenkin kun aamusta on lääkärissä käynti.
Nyt kyrpii uudet verhonipsut jotka eivät sovikkaan mein verhokiskoihin... Jupinaa.... (fiksua huomata se kun on toisen uuden verhon saanut kiinni vanhoilla nipsuilla ja sitten uutta laittamaan niin voi perhana...)
ps. Missä se on se paljon puhuttu loppuraskauden energiapommi? Mulla vaan on nukkumatti aina kylässä...
torstai 16. elokuuta 2012
RV 36+6 ja Neuvola
Sain sitten eilen sitten tälle päivälle neuvola-ajan, ja ensi viikolle sen lääkäri ajan! Jesh.
Pistän taas eka nämä neuvolakortti tiedot sitten hieman kerron muuta mitä oli...
RV 36-6 (33+5)
Paino 65,5 kg (63,5kg)
Turvotus + (-)
RR 119/ 75 (128/ 72)
U.prot. - (-)
U. Gluk. - (-)
Kohdunp. kork. 31cm ( 28,5cm)
Tarjonta RT (RT)
Sydämmen syke +140 (+140)
Liikkeet ++ (++)
Neuvolatäti oli hieman huolissaan noista mun oireista (niinhän itsekkin olen ollut), vaikka pisu oli ok ja verenpaineet samoin. Kuvaamani oireet kumminkin liityivät raskausmyrkytykseen...
Sitä tutkitaan sitten paremmin 21pvä, lääkärin tarkastuksessa. Ja sitten rupean varmuudeksi käymään neuvolassa useammin kuin kerran viikossa. (no nytän oli pitkä tauko taas).
Oli myös mukavan rauhoittavaa kun totesi siinnä vatsaa painellessa, että kumminkin viikoja on sen verran että ei tarvita mitään suurempaa apua vaaville jos päättää syntyä pian.
Myös sen sanoi että vaavi on siro, ja keskiarvoa pienempi, mutta samaan lauseeseen tokaisi, etten minäkään nyt suuri ole.
Ja että on parempi että vaavi on lähempänä kolmea kiloa, kuin neljää... (näin mun kannalta...)
Mutta tosiaan suuri taakka putosi harteilta.
Ja jos oireet pahenee, on taas edessä TYKS reissu, toivon etteivät pahene....
Mutta ens viikolla ollaan täysaikaisia... Voih... Aika kuluu oikeesti nopsaan, vaikka nytten mammalomalla ei meinaa aika sitten kulua millään, ja jotenkin on veto vielä poissa. vaikka rautaa olen (yrittänyt muistaa) syödä aamuin illoin.
ps. koitan oikeesti jaksaa kuvailla noita juttuja tänne :) (jos tänään sais makkarin laitettua kuntoon, kuntoon)
Pistän taas eka nämä neuvolakortti tiedot sitten hieman kerron muuta mitä oli...
RV 36-6 (33+5)
Paino 65,5 kg (63,5kg)
Turvotus + (-)
RR 119/ 75 (128/ 72)
U.prot. - (-)
U. Gluk. - (-)
Kohdunp. kork. 31cm ( 28,5cm)
Tarjonta RT (RT)
Sydämmen syke +140 (+140)
Liikkeet ++ (++)
Neuvolatäti oli hieman huolissaan noista mun oireista (niinhän itsekkin olen ollut), vaikka pisu oli ok ja verenpaineet samoin. Kuvaamani oireet kumminkin liityivät raskausmyrkytykseen...
Sitä tutkitaan sitten paremmin 21pvä, lääkärin tarkastuksessa. Ja sitten rupean varmuudeksi käymään neuvolassa useammin kuin kerran viikossa. (no nytän oli pitkä tauko taas).
Oli myös mukavan rauhoittavaa kun totesi siinnä vatsaa painellessa, että kumminkin viikoja on sen verran että ei tarvita mitään suurempaa apua vaaville jos päättää syntyä pian.
Myös sen sanoi että vaavi on siro, ja keskiarvoa pienempi, mutta samaan lauseeseen tokaisi, etten minäkään nyt suuri ole.
Ja että on parempi että vaavi on lähempänä kolmea kiloa, kuin neljää... (näin mun kannalta...)
Mutta tosiaan suuri taakka putosi harteilta.
Ja jos oireet pahenee, on taas edessä TYKS reissu, toivon etteivät pahene....
Mutta ens viikolla ollaan täysaikaisia... Voih... Aika kuluu oikeesti nopsaan, vaikka nytten mammalomalla ei meinaa aika sitten kulua millään, ja jotenkin on veto vielä poissa. vaikka rautaa olen (yrittänyt muistaa) syödä aamuin illoin.
ps. koitan oikeesti jaksaa kuvailla noita juttuja tänne :) (jos tänään sais makkarin laitettua kuntoon, kuntoon)
tiistai 14. elokuuta 2012
Niin mun tuuria!
Tänään olisi ollut synnytystapa arvio....
Jota olin odottanut noiden vaivojen takia aika paljon...
Mutta kun neuvolaan päästiin, meille ilmoitetaan ettei talossa ole lääkäriä, eikä mua nyt tutkita.
Menin sanattomaksi!!
Huomenna soitan sitten omaan neuvolaan, ja vaadin ainakin normaalin neuvola-ajan tälle viikolle vielä, pakko niiden on mulle antaa korvaava aika, tai edes tutkia mut...
Jota olin odottanut noiden vaivojen takia aika paljon...
Mutta kun neuvolaan päästiin, meille ilmoitetaan ettei talossa ole lääkäriä, eikä mua nyt tutkita.
Menin sanattomaksi!!
Huomenna soitan sitten omaan neuvolaan, ja vaadin ainakin normaalin neuvola-ajan tälle viikolle vielä, pakko niiden on mulle antaa korvaava aika, tai edes tutkia mut...
sunnuntai 12. elokuuta 2012
Ei sais lukee tämmösiä...
1.1 Synnytyksen käynnistymisen merkkejä
Ennakoivia supistuksia, ns. harjoitussupistuksia, voi esiintyä useampana päivänä ennen synnytyksen käynnistymistä. Supistukset tuntuvat vatsan kovettumisena ja kuukautiskipua muistuttavana tuntemuksena/kipuna. Lämmin suihku, hieronta ja erilaiset asennot rentouttavat ja helpottavat oloa. Supistukset saattavat olla säännöllisesti toistuvia useamman tunnin ajan, mutta välillä ne saattavat loppua kokonaan alkaakseen taas myöhemmin uudelleen.
No noita harjoituksia on ollut jo jonkin aikaa. Tänään mukaan on tullut nuo menkkamaiset kivut... Ja tosiaan ovat aina kadonneet asentoa vaihtamalla tai suihkussa kykkien.
Mutta eivät sentään ole toistuvia...
Synnytyksen lähestyessä myös limainen vuoto (”limatulppa”) lisääntyy. Liman joukossa saattaa olla myös vähän verta. Vatsan toiminta vilkastuu usein synnytyksen käynnistyessä. Äidillä saattaa olla myös pahoinvointia.
Hmm... Eilen tuli jotain harmaata vuotoa. Mutta ei sentään verta.
Ja tuo vatsan toiminta, hmm... sanotaan että vatsa toimii kuin junan vessa, aika usein on kiirus tullut vessaan (luulin ihan että vain pisulle on kiirehdittävä...) ja pahoinvointia, tossa sitten aiemmin tuli karmea olo, ja sen seurauksena tuskan hiki ja oksennus....
Tosi fiksua oli mennä lukemaan noita! Nyt sitten olen paniikissa... O suht rauhallinen.
Mutta onneksi nyt on kaikki (melkein) vehkeet ja värkit kotona. Eilen kotiutui vaunut (joista kiitos Anopille ja Apille, joka vielä ne jopa kokosikin), joista sitten puuttui tuo kantokoppa. Ja vielä liikkeessä kysyttiin että onko se tän hintanen kantokopalla, ja että otetaan se kantokopalla. Laskuttikin vielä kantokopan kanssa. Mutta kuinkas ollakkaan, eipä ollut kantokoppaa laatikossa.
Samaa mallia siis myydään ilman kantokoppaa rattaina, ja kantokopalla yhdistelminä.
No huomenna marssin sitten kuitin, ja laatikon tietojen kanssa raivoamaan.
Myös hoitopöytä kotiutui meille, ikeasta mistäs muualta. Mukaan tarttui myös hoitoalusta, pikku pyyhkeitä ja tarvikekori sarja.
Myös sattui mukaan mein parisänkyyn uusi päiväpeitto.
Sitteri saatiin myös anopilta ja apilta. Oli löytynyt kirppikseltä, ja aivan ihanan suloinen se on :)
Kuvatuksia laitan sitten uusista vaatteista (joita ite bongasin kirppikseltä, joita anoppi on ostanut ja joita äitini on säästänyt), vaunuista ja hoitopöydästä vehkeineen kun jaksan. (eli varmaan menee tiistaihin)
Tiistainna myös on synnytystapa arvio. Tarttee siellä sitten mainita näistä tuntemuksista :)
Ennakoivia supistuksia, ns. harjoitussupistuksia, voi esiintyä useampana päivänä ennen synnytyksen käynnistymistä. Supistukset tuntuvat vatsan kovettumisena ja kuukautiskipua muistuttavana tuntemuksena/kipuna. Lämmin suihku, hieronta ja erilaiset asennot rentouttavat ja helpottavat oloa. Supistukset saattavat olla säännöllisesti toistuvia useamman tunnin ajan, mutta välillä ne saattavat loppua kokonaan alkaakseen taas myöhemmin uudelleen.
No noita harjoituksia on ollut jo jonkin aikaa. Tänään mukaan on tullut nuo menkkamaiset kivut... Ja tosiaan ovat aina kadonneet asentoa vaihtamalla tai suihkussa kykkien.
Mutta eivät sentään ole toistuvia...
Synnytyksen lähestyessä myös limainen vuoto (”limatulppa”) lisääntyy. Liman joukossa saattaa olla myös vähän verta. Vatsan toiminta vilkastuu usein synnytyksen käynnistyessä. Äidillä saattaa olla myös pahoinvointia.
Hmm... Eilen tuli jotain harmaata vuotoa. Mutta ei sentään verta.
Ja tuo vatsan toiminta, hmm... sanotaan että vatsa toimii kuin junan vessa, aika usein on kiirus tullut vessaan (luulin ihan että vain pisulle on kiirehdittävä...) ja pahoinvointia, tossa sitten aiemmin tuli karmea olo, ja sen seurauksena tuskan hiki ja oksennus....
Tosi fiksua oli mennä lukemaan noita! Nyt sitten olen paniikissa... O suht rauhallinen.
Mutta onneksi nyt on kaikki (melkein) vehkeet ja värkit kotona. Eilen kotiutui vaunut (joista kiitos Anopille ja Apille, joka vielä ne jopa kokosikin), joista sitten puuttui tuo kantokoppa. Ja vielä liikkeessä kysyttiin että onko se tän hintanen kantokopalla, ja että otetaan se kantokopalla. Laskuttikin vielä kantokopan kanssa. Mutta kuinkas ollakkaan, eipä ollut kantokoppaa laatikossa.
Samaa mallia siis myydään ilman kantokoppaa rattaina, ja kantokopalla yhdistelminä.
No huomenna marssin sitten kuitin, ja laatikon tietojen kanssa raivoamaan.
Myös hoitopöytä kotiutui meille, ikeasta mistäs muualta. Mukaan tarttui myös hoitoalusta, pikku pyyhkeitä ja tarvikekori sarja.
Myös sattui mukaan mein parisänkyyn uusi päiväpeitto.
Sitteri saatiin myös anopilta ja apilta. Oli löytynyt kirppikseltä, ja aivan ihanan suloinen se on :)
Kuvatuksia laitan sitten uusista vaatteista (joita ite bongasin kirppikseltä, joita anoppi on ostanut ja joita äitini on säästänyt), vaunuista ja hoitopöydästä vehkeineen kun jaksan. (eli varmaan menee tiistaihin)
Tiistainna myös on synnytystapa arvio. Tarttee siellä sitten mainita näistä tuntemuksista :)
torstai 9. elokuuta 2012
Näin meillä?
No ei sentään! Töissä tätä muutamat nauroivat (ja imitoivat) ja tälle ollaan O:n kanssa naurettu monet kerrat... Joten päätin tänne tämän linkata...
Panokset kovenee
Ilkeiden harjoitussuppareiden ja jumittavan selän takia, rupesin tekemään listaa mitä meiltä vielä puuttuu.
Vaatteita on sen verran että kyllä pärjätään... Ja aina niitä jostain lahjaksi saa kun vieraita käy...
- Vaunut (lauantainna käydään hakemassa, tämmöiset )
- Hoitopöytä ja alusta
- Pikkuisia kertakäyttövaippoja
- Pikku pyyhkeitä
- Punkka (kylpyamme)
- Hoitoöljyä
- Nenän niistin
- Maidon kerääjä
- Rintapumppu
- Topsipuikkoja (niitä isompia)
- Korviketta muutama pänikkä kaappiin
Vaatteita on sen verran että kyllä pärjätään... Ja aina niitä jostain lahjaksi saa kun vieraita käy...
maanantai 6. elokuuta 2012
RV 35+3
Helkutti noita kramppeja... Tänään olin oikeesti aikeissa siivota kunnolla. Ehdin tiskata, roskat viedä, pyykätä ja ruuan laittaa. Mutta sitten alkoi semmoiset jumpat ja monotukset, joista seurasi vihlova selkäkipu... Joten siivoukset olikin siinnä, myös tuskastuttava ilma (ja ulkona on ollut joku reilu 20 astetta) joka saa hikoamaan pelkästään istumalla.
Närästys on ollut herttaista, jopa niin herttaista että oksensin sen voimasta.
No ei saa valittaa, pian tää on ohi. (hui hitto kun aika menee nopsaan) Ja sitten meillä onkin kiljuva kakkakone... (noin kauniisti sanottuna)
Mutta kylkien potkimista ja hengitysongelmia ei tule ikävä!
Ja tosiaan olen kiitollinen tämän kesän säästä (no en muutenkaan ole kesäkesä ihmisiä), mutta en halua edes kuvitella mimmoista olisi 30 asteen helteellä olla raskaana... (kulta ajoitetaan seuraavien masuaika talveen?)
Närästys on ollut herttaista, jopa niin herttaista että oksensin sen voimasta.
No ei saa valittaa, pian tää on ohi. (hui hitto kun aika menee nopsaan) Ja sitten meillä onkin kiljuva kakkakone... (noin kauniisti sanottuna)
Mutta kylkien potkimista ja hengitysongelmia ei tule ikävä!
Ja tosiaan olen kiitollinen tämän kesän säästä (no en muutenkaan ole kesäkesä ihmisiä), mutta en halua edes kuvitella mimmoista olisi 30 asteen helteellä olla raskaana... (kulta ajoitetaan seuraavien masuaika talveen?)
sunnuntai 5. elokuuta 2012
Alkanut äityysloma
Tosiaan tiistainna oli (toistaiseksi) viiimeinen työpäiväni tuolla työpaikalla. Haikeaa oli. Varsinkin kun viihdyin siellä todella hyvin.
Tiistainna lähdin myös käymään loman kunniaksi Vampulassa, eilen kotiuduin sitten.
Kirpputori tuli Huittisissa käytyä läpi, ja löytyi taas paljon vaatteita vaaville. Pari yöpukua ja monet puoli potkuhousut. Tokmannilta ostin vaippahaesoja ja semmoisen paljon mainostetun (ja kehutun) tuttipullon joka on lapsen tahtiseen syömiseen hyvä (olipa oudosti sanottu)
Tuli myös käytyä Vampulan uudessa kahvilassa (aivan jätti sohokki mulle että Vampulassa oli kahvila) ja K-extra pääsi taas yllättämään mut...
Paljon sain tuijottavia katseita (eivätkö esim. teinipojat aiemmin ole raskaana olevaa nähneet? Tai eräs äiti-ihminen kirpputorilla, tuoijotti mua varmaan 5min taukoamatta...)
No nyt mulla on rauhassa aikaa (toivottavasti aikaa on), laittaa pesää kuntooon. Rauhassa ajon kaiken laittaa kuntoon, en mitään hoppua aijo nähdä... Meinaan jos kävisi niin että neiti nyt kesken kaiken haluaisikin tulla ulos, onhan mulla mies apuna :D
Tiistainna lähdin myös käymään loman kunniaksi Vampulassa, eilen kotiuduin sitten.
Kirpputori tuli Huittisissa käytyä läpi, ja löytyi taas paljon vaatteita vaaville. Pari yöpukua ja monet puoli potkuhousut. Tokmannilta ostin vaippahaesoja ja semmoisen paljon mainostetun (ja kehutun) tuttipullon joka on lapsen tahtiseen syömiseen hyvä (olipa oudosti sanottu)
Tuli myös käytyä Vampulan uudessa kahvilassa (aivan jätti sohokki mulle että Vampulassa oli kahvila) ja K-extra pääsi taas yllättämään mut...
Paljon sain tuijottavia katseita (eivätkö esim. teinipojat aiemmin ole raskaana olevaa nähneet? Tai eräs äiti-ihminen kirpputorilla, tuoijotti mua varmaan 5min taukoamatta...)
No nyt mulla on rauhassa aikaa (toivottavasti aikaa on), laittaa pesää kuntooon. Rauhassa ajon kaiken laittaa kuntoon, en mitään hoppua aijo nähdä... Meinaan jos kävisi niin että neiti nyt kesken kaiken haluaisikin tulla ulos, onhan mulla mies apuna :D
maanantai 30. heinäkuuta 2012
Hieman kaikkea muuta
Neuvola
Meillä oli keskiviikkona neuvola, koska oma neuvolatätimme on kesälomalla ja meillä on sijainen, mutta nyt oli sijainen sitten kipeänä ja olimme sitten ruotsinkielisellä puolella (palvelun sai tietty suomeksi), vielä ei ollutkaan synnytystapa arviota, vaikka viime kerralla niin sanottiin. Kylllä oikeestaan ihmettelinkin miksi se näin aikaisin olisi ollutkaan.
Mutta kaikki oli reilassa ja kunnossa, ohjeena sain alkaa käyttää ceridal öljyä välilihan jumppaamiseen, ja jatkaa sitten raudan syöntiä ja kahvin juontia närästyksen takia pitäis vähentää.. Toisaalta millä hitolla mä sit noin 104 hemppareilla pysyn pystyssä ilma kahvia? Toisaalta kahvia ylensä juon vain töissä, ja sielläkin kuppi määrä on noin 4 kuppia per päivä....
Neukku korttiin tuli seuraavat merkinnät.
(Sulkeissa viime neuvolan tiedot, ei TYKS reissun)
RV 33+5 (31+6)
Paino 63,5 (63)
Turvotus - (-)
RR 128/72 (127/80)
U-prot. - (+)
U-gluk. - (-)
Kohdunpohjan korkeus 28,5cm (28)
Tarjonta RT (RT)
Liikkeet ++ (++)
Seuraavaksi sitten on se synntystapa arvio, sekin tuolla ruotsinkielisellä puolella...
Keikkailua
Eilen illalla sitten suunnattiin kohti aurajoki rantaa, ja Papa Joe- jokilaivaa, edessä oli odotettu keikka.
The Grammers soitti keikan siellä.
Mentiin ajoissa paikalle, jotta saadaan hyvät paikat (istumapaikat) ja väkeä oli jo puol seittemältä kuin pipoa.. Mutta hetken kun odotimme, paikat saatiin... Itse nautiskelin auringosta, ja alkoholittomasta oluesta.
Ainoa hieman vituttanut asia oli, känniääliö ämmä joka parkeerasi perseensä mein eteen, siis päätti seistä möllöttää suoraan mein eessä. Lopulta tajusi lähteä siitä muualle häiritsemään.
Juuri ennen keikan alkua alkoi tihkuttaa vettä... Mutta kuin taikaiskusta se lakkasi ja saatiin nauttia kauniista keikka säästä.
Meillä oli keskiviikkona neuvola, koska oma neuvolatätimme on kesälomalla ja meillä on sijainen, mutta nyt oli sijainen sitten kipeänä ja olimme sitten ruotsinkielisellä puolella (palvelun sai tietty suomeksi), vielä ei ollutkaan synnytystapa arviota, vaikka viime kerralla niin sanottiin. Kylllä oikeestaan ihmettelinkin miksi se näin aikaisin olisi ollutkaan.
Mutta kaikki oli reilassa ja kunnossa, ohjeena sain alkaa käyttää ceridal öljyä välilihan jumppaamiseen, ja jatkaa sitten raudan syöntiä ja kahvin juontia närästyksen takia pitäis vähentää.. Toisaalta millä hitolla mä sit noin 104 hemppareilla pysyn pystyssä ilma kahvia? Toisaalta kahvia ylensä juon vain töissä, ja sielläkin kuppi määrä on noin 4 kuppia per päivä....
Neukku korttiin tuli seuraavat merkinnät.
(Sulkeissa viime neuvolan tiedot, ei TYKS reissun)
RV 33+5 (31+6)
Paino 63,5 (63)
Turvotus - (-)
RR 128/72 (127/80)
U-prot. - (+)
U-gluk. - (-)
Kohdunpohjan korkeus 28,5cm (28)
Tarjonta RT (RT)
Liikkeet ++ (++)
Seuraavaksi sitten on se synntystapa arvio, sekin tuolla ruotsinkielisellä puolella...
Keikkailua
Eilen illalla sitten suunnattiin kohti aurajoki rantaa, ja Papa Joe- jokilaivaa, edessä oli odotettu keikka.
The Grammers soitti keikan siellä.
Mentiin ajoissa paikalle, jotta saadaan hyvät paikat (istumapaikat) ja väkeä oli jo puol seittemältä kuin pipoa.. Mutta hetken kun odotimme, paikat saatiin... Itse nautiskelin auringosta, ja alkoholittomasta oluesta.
Ainoa hieman vituttanut asia oli, känniääliö ämmä joka parkeerasi perseensä mein eteen, siis päätti seistä möllöttää suoraan mein eessä. Lopulta tajusi lähteä siitä muualle häiritsemään.
Juuri ennen keikan alkua alkoi tihkuttaa vettä... Mutta kuin taikaiskusta se lakkasi ja saatiin nauttia kauniista keikka säästä.
 |
| Alkoholiton Olut <3 |
 |
| Hitsi tää o hyvää |
 |
| Yx rokkaa, kax rokkaa, muuta sitten ei tarvitakkaan... |
 |
| O yrmyilee |
 |
| Lisää kuvateksti |
 |
| "otetaa tämmöne kiva kuva..." |
 |
| Om nom nom.... |
sunnuntai 29. heinäkuuta 2012
Puhelimen kätköistä
Joten masukuvia hieman nyt....
 |
| RV 30+0 |
 | |||||||||||||||||||||||
| RV 30+0 |
 |
| RV 31+3 |
 | |||
| RV 31+3 |
PLUS ylensä en tykkää bussitöherryksistä mutta...
 |
| Mutta tää ainaskin sopii mulle, välillä tuntuu että mummelit painaa rollilla ohitte (ja yli) |
Muistin että kuvia ois ollut enemmän :(
maanantai 23. heinäkuuta 2012
Voih...
Ekaa kertaa tosi pitkään aikaan, ajattelin yöllä "ei helvetti mihin mä oon pääni pistänyt!?"
Illalla alkanut, ja laantunut, närästys palasi sänkyyn käpertyessäni. No sen kanssa vielä me ni. mutta kun kissoilta oli loppunut nötkötti ja unohdin sitä hakea kaupasta...
Eihän mein kermaperseet (lue Pasi) voineet syödä naksuja, onneksi muistin pakkasessa olevan jauhelihapaketit.
Eikun vain sulattamaan klo. 00.55 jauhelihaa kissoille! Samalla närästi, samariinia join oksennusta pidätellen.
Myöhemmin kun kissat nukkuivat kuvut täynnä, mulle tuli jano, menin ottamaan lasin vettä (joka oli suuri virhe), sänkyyn saapuessa, alkoi närästys.... Siis mitä ttua?!? Vesi närästää....
Lopulta kun sain unta, tuli kello aivan pian niin että oli herättävä..........
Kaippa tän päivän jaksan, illalla sitten aiemmin nukkumaan vaan...
Illalla alkanut, ja laantunut, närästys palasi sänkyyn käpertyessäni. No sen kanssa vielä me ni. mutta kun kissoilta oli loppunut nötkötti ja unohdin sitä hakea kaupasta...
Eihän mein kermaperseet (lue Pasi) voineet syödä naksuja, onneksi muistin pakkasessa olevan jauhelihapaketit.
Eikun vain sulattamaan klo. 00.55 jauhelihaa kissoille! Samalla närästi, samariinia join oksennusta pidätellen.
Myöhemmin kun kissat nukkuivat kuvut täynnä, mulle tuli jano, menin ottamaan lasin vettä (joka oli suuri virhe), sänkyyn saapuessa, alkoi närästys.... Siis mitä ttua?!? Vesi närästää....
Lopulta kun sain unta, tuli kello aivan pian niin että oli herättävä..........
Kaippa tän päivän jaksan, illalla sitten aiemmin nukkumaan vaan...
sunnuntai 22. heinäkuuta 2012
RV 33+2
Hei paniikki!
Tuntuu ettei olla saatu mitään valmiiksi kunnolla viel vaaville.
Vaatteita ei olla viel pesty (tajusin juuri ettei oo kiire pestä niitä kokoja 60 ja isompia)
Syynä on ettei olla viel ehditty (saatu aikaiseksi) mennä ikeaan ostamaan vaatekaappia/ vaatelaatikostoa.
Vaunut ostetaan parin viikon kuluttua, samoin punkka ja muuta tarpeellista. Hoitopöytää/ vastaavaa ois tarkoitus bongailla kirppareilta...
Mutta kun viikolla ei töitten jälkeen jaksa mennä mihkää, ite kun kotona puol neljä ja O kotona viiden jälkeen... Ja viikonloput, no suoraan sanottuna ne menee koomaillessa, kavereita tavatessa, juhliessa ja sukulaisia tavaten....
Toisaalta hissukseen kun tekee asioita, päivittäin, niin kyllä kaikki on valmiina ennen kuin vauva tulee :D
EDIT: klo. 14.33 Nyt pyörii eka vauvakoneellinen pyykkiä. ekat vaippahommelit ja muu pikkuinen valkopyykki.
Myös lajittelin tuossa muuta pyykättävää vaavivaatetta valmiiksi.
Kun tuossa tosiaan hoksasin että tottakai muksu voi syntyä aiemmin kuin laskettuna aikana tai sen jälkeen.
Minä ja veljeni oltiin viikkoa aiemmin käynnistetty ja äitin syntynyt reilu kuukausi ennen laskettua aikaa...
Joten hmmm..... Noh kunhan pysyy elokuun puoli väliin saakka masussa niin kaikki on ok mulle.
EDIT 2. Klo 19:22
Hoksasin juuri että enhän mä sit syksyllä jaksa/ ehdi pestä niitä 60-68 vaatteita :D Että ehkä fiksuinta on pestä ne mitä suunnilleen tarvittee tänä vuonna... ( koot 70 ja isommat saa sit jäädä odottamaan)
Tuntuu ettei olla saatu mitään valmiiksi kunnolla viel vaaville.
Vaatteita ei olla viel pesty (tajusin juuri ettei oo kiire pestä niitä kokoja 60 ja isompia)
Syynä on ettei olla viel ehditty (saatu aikaiseksi) mennä ikeaan ostamaan vaatekaappia/ vaatelaatikostoa.
Vaunut ostetaan parin viikon kuluttua, samoin punkka ja muuta tarpeellista. Hoitopöytää/ vastaavaa ois tarkoitus bongailla kirppareilta...
Mutta kun viikolla ei töitten jälkeen jaksa mennä mihkää, ite kun kotona puol neljä ja O kotona viiden jälkeen... Ja viikonloput, no suoraan sanottuna ne menee koomaillessa, kavereita tavatessa, juhliessa ja sukulaisia tavaten....
Toisaalta hissukseen kun tekee asioita, päivittäin, niin kyllä kaikki on valmiina ennen kuin vauva tulee :D
EDIT: klo. 14.33 Nyt pyörii eka vauvakoneellinen pyykkiä. ekat vaippahommelit ja muu pikkuinen valkopyykki.
Myös lajittelin tuossa muuta pyykättävää vaavivaatetta valmiiksi.
Kun tuossa tosiaan hoksasin että tottakai muksu voi syntyä aiemmin kuin laskettuna aikana tai sen jälkeen.
Minä ja veljeni oltiin viikkoa aiemmin käynnistetty ja äitin syntynyt reilu kuukausi ennen laskettua aikaa...
Joten hmmm..... Noh kunhan pysyy elokuun puoli väliin saakka masussa niin kaikki on ok mulle.
EDIT 2. Klo 19:22
Hoksasin juuri että enhän mä sit syksyllä jaksa/ ehdi pestä niitä 60-68 vaatteita :D Että ehkä fiksuinta on pestä ne mitä suunnilleen tarvittee tänä vuonna... ( koot 70 ja isommat saa sit jäädä odottamaan)
perjantai 20. heinäkuuta 2012
Junailua, häitä ja sairaalareissu
Perjantainna töistä suoraan pakkaamaan kotiin tavarat, kaikki tietty oli hukassa ja paniikki iski.
Onneksi kaikki löytyi, suuntasin sitten kimpsuineni ja kampsuineni keskustaa kohti.
O n treffasin bussipysäkillä ja siitä sitten suunnattiin rautatieasemalle.
Päätettiin kokeilla luksusta ja mennä taas (siis minä taas ja O ekaa kertaa) extra-luokassa. Saatiin olla koko matka kaksin, oli mukavaa siinnä lueskella päivän lehdet ja nauttia kahvista ja kekseistä.
Tampereelle kun päästiin satoi niin perkeleesti, ja minä klemppasin mätävarpaana kesämekossa ja O:n farkkutakissa. Onneksi oltiin meitä vastassa :)
Ilta meni mukavasti, mitä nyt vähän varvasta teloin. Mutta sanominen teki gutaa... Ja unikin tuli aikas hyvin.
Aamulla heräsin ihan ensimäisenä koko talossa, jos nyt ei koiria lasketa...
Kahdeksan aikoihin suunnattiin prismaan ostamaan matkaeväät ja luettavat (ja tärkeimpänä O:lle kalsarit koska unhdin ottaa mukaan vaihtovermeet)
Kymmeneltä startattiin matkaan O:n mummon kanssa, koukattiin mummon sisko mukaan ja suunnattiin navigaattorin ohjeiden saattelemana kohti Noormarkkua.
Matkalla satoi, ja paistoi ja satoi...
Perille kun päästiin käytiin hakemassa huoneittemme avaimet (meille oli varattu ns. hotellihuone) huone oli KAUNIS (joku ei tajunnut ottaa kuvaa...)
Siinnä kahvit juotiin, minä suihkuttelin itteni ja hoidin varpaani. Pistettiin itsemme kuntoon (perkele oikeesti ois siitäkin voinut ottaa kuvan...)
Kolmelta oltiinkin kirkonpenkissä, kauniit oli häät. Morsian oli kaunis ja sulhanen oli sulhanen (ei vainsekaa kyllä O:n serkku oli komea myös)
Mymmeli rupesikin kirkossa ilmaisemaan "uskoa" mahastani törrötti "sarvet"....
Hääjuhlaa siirryttiin jatkamaan Noormrkun Klubille, ja aaah... sitä herkkuruokaaa mitä siellä oli,....
Tuli sitten syötyä ja tanssittua oikeen kunnolla. (ja muu ohjema oli nyt mitä häissä normaalisti on)
Seuraavana päivänä (sunnuntainna) nautittiin aamupala, luovutettiin huoneet ja alkoi matka kohti Tamperetta.
Olin jo illalla kärsinyt päänsärystä, jonka luulin ihan johtuneen häistä (luulo osoittautuu oikeaksi myöhemmin), mutta aamulla se jatkui ja samoin jalat ja kädet alkoivat turvota... Kun pysähdyttiin ABC-asemalla kuiskasin O:lle "älä säihkdä mutta mulla särkee päätä ja oon turvoksissa" O ymmärsi yskän ja ymmärsi olla panikoimatta. (jos seurassa on kaksi mummelia ei heitä säikytellä)
Tampereella soitin sitten TYKSin synnärille ja kysyin että odotanko sinne saakka vai soitanko TAYSiin, sanoivat että "parempi" on odottaa jos pystyy, sillä sen jälkeen ois mulla ollut kaikki ihme testit etten oo saanut tamperepöpjä TAYSsistä....
Junamatka meni jännittäessä, onneksi kerittiin hyvin asemalta että päästiin bussilla TYKSiin (tai ainaki melkee ku joku idoiootttiminä jäi liian aikaisn bussista)
TYKSissä meit otettiin ystävällisesti vastaan, kävin antaa pissa näytteen. Näyteessä proteiinia oli +/- (eli parempi kuin viimeksi), pääsin (jouduin) silti vaavin sydänääni "vyöhön", ja sain käteeni napsuttimen johon napsautin aina kun vaavi liikkuu.
Voitte uskoa kuinka meinasin ruveta parkumaan kun ekaan 10min (tai vähemmän) ei tuntunut liikkeitä.
Alunperin mun piti olla siinnä noin. 30min, mutta koska näytteenottajalla kesti, olin siinnä tunnin ja risat...
Verenpaineeni mitattiin ja pääsin ylös.
Odoteltiin sitten odotustilassa kunnes päästiinä lääkärin luo (voitte uskoa kuinka siinnä vaiheessa olin varma että tännekkö nyt jään), mutta kaikki oli kunnossa. Vaavi vielä ultrattiin ja saatiin painoarvioiksi 1,7kg.
Neuvolakorttiin tuli seuraavat tiedot.
RV 32+2 (31+6)
Turvotus + (-)
RR 115/ 69 (127/80)
U-prot. +/- (+)
B-Hb. 104
Tarjonta RT
Paino arvio. 1,7 kg
Oli kyllä huojentunut olo...
Onneksi kaikki löytyi, suuntasin sitten kimpsuineni ja kampsuineni keskustaa kohti.
O n treffasin bussipysäkillä ja siitä sitten suunnattiin rautatieasemalle.
Päätettiin kokeilla luksusta ja mennä taas (siis minä taas ja O ekaa kertaa) extra-luokassa. Saatiin olla koko matka kaksin, oli mukavaa siinnä lueskella päivän lehdet ja nauttia kahvista ja kekseistä.
Tampereelle kun päästiin satoi niin perkeleesti, ja minä klemppasin mätävarpaana kesämekossa ja O:n farkkutakissa. Onneksi oltiin meitä vastassa :)
Ilta meni mukavasti, mitä nyt vähän varvasta teloin. Mutta sanominen teki gutaa... Ja unikin tuli aikas hyvin.
Aamulla heräsin ihan ensimäisenä koko talossa, jos nyt ei koiria lasketa...
Kahdeksan aikoihin suunnattiin prismaan ostamaan matkaeväät ja luettavat (ja tärkeimpänä O:lle kalsarit koska unhdin ottaa mukaan vaihtovermeet)
Kymmeneltä startattiin matkaan O:n mummon kanssa, koukattiin mummon sisko mukaan ja suunnattiin navigaattorin ohjeiden saattelemana kohti Noormarkkua.
Matkalla satoi, ja paistoi ja satoi...
Perille kun päästiin käytiin hakemassa huoneittemme avaimet (meille oli varattu ns. hotellihuone) huone oli KAUNIS (joku ei tajunnut ottaa kuvaa...)
Siinnä kahvit juotiin, minä suihkuttelin itteni ja hoidin varpaani. Pistettiin itsemme kuntoon (perkele oikeesti ois siitäkin voinut ottaa kuvan...)
Kolmelta oltiinkin kirkonpenkissä, kauniit oli häät. Morsian oli kaunis ja sulhanen oli sulhanen (ei vainsekaa kyllä O:n serkku oli komea myös)
Mymmeli rupesikin kirkossa ilmaisemaan "uskoa" mahastani törrötti "sarvet"....
Hääjuhlaa siirryttiin jatkamaan Noormrkun Klubille, ja aaah... sitä herkkuruokaaa mitä siellä oli,....
Tuli sitten syötyä ja tanssittua oikeen kunnolla. (ja muu ohjema oli nyt mitä häissä normaalisti on)
Seuraavana päivänä (sunnuntainna) nautittiin aamupala, luovutettiin huoneet ja alkoi matka kohti Tamperetta.
Olin jo illalla kärsinyt päänsärystä, jonka luulin ihan johtuneen häistä (luulo osoittautuu oikeaksi myöhemmin), mutta aamulla se jatkui ja samoin jalat ja kädet alkoivat turvota... Kun pysähdyttiin ABC-asemalla kuiskasin O:lle "älä säihkdä mutta mulla särkee päätä ja oon turvoksissa" O ymmärsi yskän ja ymmärsi olla panikoimatta. (jos seurassa on kaksi mummelia ei heitä säikytellä)
Tampereella soitin sitten TYKSin synnärille ja kysyin että odotanko sinne saakka vai soitanko TAYSiin, sanoivat että "parempi" on odottaa jos pystyy, sillä sen jälkeen ois mulla ollut kaikki ihme testit etten oo saanut tamperepöpjä TAYSsistä....
Junamatka meni jännittäessä, onneksi kerittiin hyvin asemalta että päästiin bussilla TYKSiin (tai ainaki melkee ku joku idoioottti
TYKSissä meit otettiin ystävällisesti vastaan, kävin antaa pissa näytteen. Näyteessä proteiinia oli +/- (eli parempi kuin viimeksi), pääsin (jouduin) silti vaavin sydänääni "vyöhön", ja sain käteeni napsuttimen johon napsautin aina kun vaavi liikkuu.
Voitte uskoa kuinka meinasin ruveta parkumaan kun ekaan 10min (tai vähemmän) ei tuntunut liikkeitä.
Alunperin mun piti olla siinnä noin. 30min, mutta koska näytteenottajalla kesti, olin siinnä tunnin ja risat...
Verenpaineeni mitattiin ja pääsin ylös.
Odoteltiin sitten odotustilassa kunnes päästiinä lääkärin luo (voitte uskoa kuinka siinnä vaiheessa olin varma että tännekkö nyt jään), mutta kaikki oli kunnossa. Vaavi vielä ultrattiin ja saatiin painoarvioiksi 1,7kg.
Neuvolakorttiin tuli seuraavat tiedot.
RV 32+2 (31+6)
Turvotus + (-)
RR 115/ 69 (127/80)
U-prot. +/- (+)
B-Hb. 104
Tarjonta RT
Paino arvio. 1,7 kg
Oli kyllä huojentunut olo...
torstai 12. heinäkuuta 2012
Neuvola RV 31+6
Tänään olikin neuvola heti aamusta, ja ekaa kertaa menin yksin sinne. O ei saanut sumplittua töitään...
Uusi neukkutäti olikin ihan mukava, suht nuori nainen (onko olemassa neuvolansetiä?!)
Pistän heti nää tulokset tähän. Sulkeissa taas edellisen neuvolan jutut.
RV 31+6 (27+6)
Paino 62 kg (64kg)
Painon muutos/
viikko 500g
Turvotus - (-)
RR 127/80 (125/70)
U-Prot. + (-)
U- Gluk. - (-)
Kohdunpohjan
korkeus 28 (24)
Tarjonta RT (RT)
Sydämen syke 155 (150)
Liikkeet ++ (++)
Eli....Ainoostaan toi pisun proteiini oli tommonen huono juttu (ja olihan verenpaineetkin pikkuse kohonneet), mutta neuvolantäti veikkasi. että syynä voi olla pissan pinnistely ( eipä sitten ollut hätä neuvolassa), mutta käski tarkkailla oloa, ja jos tulee turvotusta ja päänsärkyä soittaa heti TYKS:iin.
Nyt sitten saatiin myös kutsu synnytysvalmennukseen :)
Itte tosiaan voin hyvin, ainoastaan toi varvas on kivulias. (kengät kun viel vähä hankkaa siihe nii ai perkele)
Uusi neukkutäti olikin ihan mukava, suht nuori nainen (onko olemassa neuvolansetiä?!)
Pistän heti nää tulokset tähän. Sulkeissa taas edellisen neuvolan jutut.
RV 31+6 (27+6)
Paino 62 kg (64kg)
Painon muutos/
viikko 500g
Turvotus - (-)
RR 127/80 (125/70)
U-Prot. + (-)
U- Gluk. - (-)
Kohdunpohjan
korkeus 28 (24)
Tarjonta RT (RT)
Sydämen syke 155 (150)
Liikkeet ++ (++)
Eli....Ainoostaan toi pisun proteiini oli tommonen huono juttu (ja olihan verenpaineetkin pikkuse kohonneet), mutta neuvolantäti veikkasi. että syynä voi olla pissan pinnistely ( eipä sitten ollut hätä neuvolassa), mutta käski tarkkailla oloa, ja jos tulee turvotusta ja päänsärkyä soittaa heti TYKS:iin.
Nyt sitten saatiin myös kutsu synnytysvalmennukseen :)
Itte tosiaan voin hyvin, ainoastaan toi varvas on kivulias. (kengät kun viel vähä hankkaa siihe nii ai perkele)
keskiviikko 11. heinäkuuta 2012
Pipi varvas
Tosiaan isovarpaani on vihoitellut.
Luulin ensin että kynsi on kasvamassa oudosti, tai jotain.
Tänään sitä tutkiessani (on muuten vaikeaa mahan kanssa), huomasin että sehä o lohjennu! ja vieläpä melkee koko matkalta...
Nyt se ns. pienempi puoli alkaa muuttaa väriä, yöks, nyt se on kellertävä (pakko kertoa) ja jotain tahmaa pyrkii ulos.
Kävelessä saa välillä purra hammasta yhteen, onneksi työkenkäni ovat kunnon työkengät eikä mitkään kroksit, ja ei tartte töissä pelätä, että sattuu.
Mutta kotona (ja työmatkoilla ja muissa tilanteissa), saakin varoa. Kotona oonkin käyttänyt sisäkenkiä ja muulloin hengaa laastari varvasta "tukemassa"
En kestä jos sitä tarvii tässä kestää sen aikaa, että se joko tippuu (siis muuttuu mustaks ja mulpahtaa ulos (ja sitte tarviiki viel enemmä varoa ja hoitaa sitä) tai sitten oottaa iäisyys että kasvaa uutta tilalle.
Joo on mulla kovat ongelmat, mutta kun ei ns. raskausvaivoja ole (mitä nyt välillä mahasta krymppää niin että liikehditä on lopetettava) niin tarviiha nyt valittaa jostain!
Säästä en valita, mä en kestä helteitä, muuta kuin rannalla ollessa.
Huomenna aamulla onkin neuvola! Jees. (ja ei jees kun tosiaan neukkutäti vaihtuu...)
Luulin ensin että kynsi on kasvamassa oudosti, tai jotain.
Tänään sitä tutkiessani (on muuten vaikeaa mahan kanssa), huomasin että sehä o lohjennu! ja vieläpä melkee koko matkalta...
Nyt se ns. pienempi puoli alkaa muuttaa väriä, yöks, nyt se on kellertävä (pakko kertoa) ja jotain tahmaa pyrkii ulos.
Kävelessä saa välillä purra hammasta yhteen, onneksi työkenkäni ovat kunnon työkengät eikä mitkään kroksit, ja ei tartte töissä pelätä, että sattuu.
Mutta kotona (ja työmatkoilla ja muissa tilanteissa), saakin varoa. Kotona oonkin käyttänyt sisäkenkiä ja muulloin hengaa laastari varvasta "tukemassa"
En kestä jos sitä tarvii tässä kestää sen aikaa, että se joko tippuu (siis muuttuu mustaks ja mulpahtaa ulos (ja sitte tarviiki viel enemmä varoa ja hoitaa sitä) tai sitten oottaa iäisyys että kasvaa uutta tilalle.
Joo on mulla kovat ongelmat, mutta kun ei ns. raskausvaivoja ole (mitä nyt välillä mahasta krymppää niin että liikehditä on lopetettava) niin tarviiha nyt valittaa jostain!
Säästä en valita, mä en kestä helteitä, muuta kuin rannalla ollessa.
Huomenna aamulla onkin neuvola! Jees. (ja ei jees kun tosiaan neukkutäti vaihtuu...)
maanantai 9. heinäkuuta 2012
Kaksin (kolmin) laivalla
Perjantainna töiden jälkeen (pelattiin töissä Suomi- tietovisaa ja häpesin tyhmyyttäni), kävin piilolinssi- sovituksessa, tuntui oudolta sörkkiä silmiä, mutta myös sairaan oudolta tuntui kun mulla oli toisessa silmässä piilari (vaikke ollut täysin oma vahvuus), näin silti hieman paremmin. (Vielä en ole ehtinyt/jaksanut sovittaa kotona molempiin silmiin niitä)
Kotona katselin Martina ja Esko- Vauvakuumetta- sarjasta muutaman jakson, omat hormoonihirmu kohtauset tuntuvat todella pieniltä Martinan rinnalla. (ja hei Martinalla ja mulla kumminkin on aika sama LA vissiin...) Perunat laitoin kiehumaan ja kalapuikot uuniin kun O tuli töistä.
Nopea pyykkikoneen tyhjennys, suihkut ja pakkaus. Ja pian kello olikin niin että suunnattiin bussipysäkille.
Ilma oli kaunis, ja ihanan lämmin. Keskustassa ihmeteltiin miksi hitossa teinejä (ja hieman vanhempiakin) taapertaa ihan helvatin paljon (jumalaton ryysis) ja kaikilla kassit täynnä (veikatenkin alkomahoolia). Muistinkin sitten että taas on jossain puistossä känniääliö- tapahtuma....
Kun sitten päästiin sataman bussiin, eikö siellä sitten ruvennut jotkut ruotsalaiset laulamaan mein takana, joo perheellinen äitee lauleskeli lapsilleen, mutta nuotin vierestä ja -.-
Terminaalissa jouduttiin jonottaan hetken, ja kun päästiin lähtöselvitykseen... Noh siinä sitten meiltä pyydettiin henkkarit, O näytti omansa ensin, minä sitten, johon kassaneiti tokaisee mua katsoen "sä et kyl pääse laivaan ku oot alle 21" Minä siinnä sain vain rääkästyä että mitäs ****** ja O nopeammin toenneena sanoo että : "joo se syntymävuosi on 90 eikä 91..." vastaus ja anteeksi pyyntö oli "ai sori" (joskeenkin kututti... vaikka joo vahinkoja sattuu mutta silti!!!!)
No onneksi saatiin nopeasti hupia, kaski japsia rupes jumppaamaan keskellä terminaaalia, siellä mentiin kurkiasentoa, tervehdittiin vissiin kattoa ja pohkeita venytelttiin.
Ja olihan se hupaisaa se ihmisen kiire paniikki päästä ryysikseen ja ekana laivaan...
Hytti löydettiin nopeaan, oli ikkunahytti (tarjouksessa) ja kaksi alavuodetta. Olihan se tilavampi, mutta jotenkin hmm... tuli jo siinnä vaiheessa ikävä siljan hyttiä...
Hieman kierreltiin kaupassa ja laivassa muutenkin, haettiin iltapala hyttiin, ja nukahdettiin varmaan ennen yhtätoista..... (eikä ees herätty siihen pipipdipapidibum, kuullutukseen kun oltiin yällä ahvenanmaalla pyssillä)
Aamulla herättiin pirteänä, katseltiin Tukholmaa kannelta ja odotettiin aamupalaa... Aamupala oli mahtava! Kun tarjoukseen kuului food garden-aamiainen (astetta parempi kuin normi buffet), ja ahh... sitä herkkujen määrää... Plus kahvi kannettiin pyötään asti!
Mutta meinas ruoka siti mulla mennä väärään kurkkuun, huomasin jotain liikettä sivullani, käännyin katsomaan ja siinnä seisoi Ville Viking taputtamassa O:ta selkään....
Aamiaisen jälkeen hieman kierreltiin ja kaarreltiin. Varasin myös buffetin meille. Sitten otettiin pienet unet, tommoset neljän tunnin päikkärit :D
Buffet päivällinen oli mahtava. Kaikkea yli nami namia ja PALJON. Vaikka ei saatukkaan istua kaksin (kolmin) pöydässä.
Loppuaikana ostettiin viel lisää karkkia ja vaan oltiin ja ihailtiin maisemia.
Oli kyllä ihana reissu :)
Kotona katselin Martina ja Esko- Vauvakuumetta- sarjasta muutaman jakson, omat hormoonihirmu kohtauset tuntuvat todella pieniltä Martinan rinnalla. (ja hei Martinalla ja mulla kumminkin on aika sama LA vissiin...) Perunat laitoin kiehumaan ja kalapuikot uuniin kun O tuli töistä.
Nopea pyykkikoneen tyhjennys, suihkut ja pakkaus. Ja pian kello olikin niin että suunnattiin bussipysäkille.
Ilma oli kaunis, ja ihanan lämmin. Keskustassa ihmeteltiin miksi hitossa teinejä (ja hieman vanhempiakin) taapertaa ihan helvatin paljon (jumalaton ryysis) ja kaikilla kassit täynnä (veikatenkin alkomahoolia). Muistinkin sitten että taas on jossain puistossä känniääliö- tapahtuma....
Kun sitten päästiin sataman bussiin, eikö siellä sitten ruvennut jotkut ruotsalaiset laulamaan mein takana, joo perheellinen äitee lauleskeli lapsilleen, mutta nuotin vierestä ja -.-
Terminaalissa jouduttiin jonottaan hetken, ja kun päästiin lähtöselvitykseen... Noh siinä sitten meiltä pyydettiin henkkarit, O näytti omansa ensin, minä sitten, johon kassaneiti tokaisee mua katsoen "sä et kyl pääse laivaan ku oot alle 21" Minä siinnä sain vain rääkästyä että mitäs ****** ja O nopeammin toenneena sanoo että : "joo se syntymävuosi on 90 eikä 91..." vastaus ja anteeksi pyyntö oli "ai sori" (joskeenkin kututti... vaikka joo vahinkoja sattuu mutta silti!!!!)
No onneksi saatiin nopeasti hupia, kaski japsia rupes jumppaamaan keskellä terminaaalia, siellä mentiin kurkiasentoa, tervehdittiin vissiin kattoa ja pohkeita venytelttiin.
Ja olihan se hupaisaa se ihmisen kiire paniikki päästä ryysikseen ja ekana laivaan...
Hytti löydettiin nopeaan, oli ikkunahytti (tarjouksessa) ja kaksi alavuodetta. Olihan se tilavampi, mutta jotenkin hmm... tuli jo siinnä vaiheessa ikävä siljan hyttiä...
Hieman kierreltiin kaupassa ja laivassa muutenkin, haettiin iltapala hyttiin, ja nukahdettiin varmaan ennen yhtätoista..... (eikä ees herätty siihen pipipdipapidibum, kuullutukseen kun oltiin yällä ahvenanmaalla pyssillä)
Aamulla herättiin pirteänä, katseltiin Tukholmaa kannelta ja odotettiin aamupalaa... Aamupala oli mahtava! Kun tarjoukseen kuului food garden-aamiainen (astetta parempi kuin normi buffet), ja ahh... sitä herkkujen määrää... Plus kahvi kannettiin pyötään asti!
Mutta meinas ruoka siti mulla mennä väärään kurkkuun, huomasin jotain liikettä sivullani, käännyin katsomaan ja siinnä seisoi Ville Viking taputtamassa O:ta selkään....
 |
| Heilahtanut söpöstely kuva |
 |
| Peili masustelua |
Buffet päivällinen oli mahtava. Kaikkea yli nami namia ja PALJON. Vaikka ei saatukkaan istua kaksin (kolmin) pöydässä.
Loppuaikana ostettiin viel lisää karkkia ja vaan oltiin ja ihailtiin maisemia.
Oli kyllä ihana reissu :)
Lorvikatari iski.
Olen ollut suhteellisen laiska, niin bloggauksen, siivouksen ja kaiken muun suhteen.
Pakko nyt ottaa itteä niskasta kiinni.
Joten listan muodossa kerron mitä ollaan touhuttu
Masukin kanssa on mennyt kaikki suhteellisen hyvin, eilen vaan kauppamatkalla sattui niin saatanasti tuonne alakylkeen? (koita nyt selittää minne)
Mutta kipu onneksi meni ohi lepäämällä.
Torstainna ois luvassa neuvola... Ja uusi neuvolan täti. Oma ihana neuvolantätimme jää kesälomalle ja jollekkin muulle lomalle joten palaa vasta syksyllä takaisin :(
Pakko nyt ottaa itteä niskasta kiinni.
Joten listan muodossa kerron mitä ollaan touhuttu
- Edellis viikonloppuna laivailtiin (siitä tulossa erillinen bloggaus), ja esijuhlittiin tulevaa 2 vuotis hääpäivää... (huomenna vielä syömään johkin)
- Ollaan oltu töissä (ollut aivan huippu mahtava työpaikka ainaski itsellä)
- Serkun 5v juhlissa juhlittu
- Huomattu tissien vuotavan (aluksi luulin kömpelönä ponina läikyttäneeni jotain, mutta viikon loppuna huomasin tissejä räplätessä että jotain sieltä tulee!)
- Syöty mansikoita, kirsikoita ja herneitä
- Käyty kaverin kanssa rannalla ja heitin myös talviturkkini pois (tulikin mieleen että sääret tarvii sheivata)
Masukin kanssa on mennyt kaikki suhteellisen hyvin, eilen vaan kauppamatkalla sattui niin saatanasti tuonne alakylkeen? (koita nyt selittää minne)
Mutta kipu onneksi meni ohi lepäämällä.
Torstainna ois luvassa neuvola... Ja uusi neuvolan täti. Oma ihana neuvolantätimme jää kesälomalle ja jollekkin muulle lomalle joten palaa vasta syksyllä takaisin :(
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)