Ollaan ystäviä jookos?

Tänään helpoitti suuri taakka, päätimme O:n kanssa olla vain ystäviä, hyviä ystäviä.
O on minulle rakas ihminen ja tärkeä, Elsan isä. Mutta emme onnistuneet saamaan sitä vanhaa liekkiä eloon, kaikkea ei voinut unohtaa.

Mottoni on "älä koskaan sano ei koskaan". Mutta tällä hetkellä meidän täytyy ajatella itseämme, itselle on selvää mitä haluan tehdä, haluan että myös O pääsee kohti omia unelmiaan kohti.

Muistot säilyvät aina, kun välimme olivat poikki usein huomasin ajattelevani "tästä täytyy kertoa O:lle" mutta sitten taas muistin. Nyt olemme ystäviä, ja O haluaa olla Elsan elämässä mukana. Se on tärkeintä.