sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Hampaita ja rokkia

Ne hampaat, niitä tulossa nyt varmaan kuusi kerrallaan (ei oikeen anna katso suuhun)
Elsa on väsynyt, mutta unihan on typerää. Kaikkea olisi jees purra.
Kissat yrittävät kaikkensa Elsan piristyksessä (Lilla jopa puri minua käteen, kaippa luuli minun aiheuttavan itkun).
Onneksi uni lopulta tuli, ja nyt on suht iloinen lapsi taas talossa. Ruokahan ei nyt alas mene, porkkanatikut ja naksut pelastavat tämänkin päivän (samoin tissit).
Samoin onneksi Lellu ottaa kiltisti lääkkeen (nestemäistä kun supponen väännetään heti ulos)



Perjantainna olinkin (taas) O:n kanssa keikalla, tällä kertaa Tampereella.
Tampereelle lähdin täältä illalla, ja olin joskus puoli yhdeksän perillä, siitä suunnattiin syömään Amarilloon (virhe), joka oli hiton täynnä. No syy selvisi kun pihaan kaarsi Haloo Helsingin keikkabussi (allekirjoittanut meinasi jäädä aiemmin biolan-bussin alle).
Noh mulla alkoi vessassa soida päässä se "huudella" kappale, ja mähän alan tunnetusti laulaa kun päässä soi.
Voi sitä häpeän määrää kun käsipesulla oli myös se niiden laulaja, katsoi hyvin pahasti (anteeksi vaan mutta en odota vessassa törmäävääni laulajiin)

Siitä suuntasimme O:n kanssa Henkkaan, oli tosi kiva baari!
Keikat olivat mahtavia!! Ensin esiintyi Rozzy Randall & the Roller Bastards jota en aiemmin ollut kuullut kuin Spotifystä, mutta WAU. Laulaja oli kuin batteryä vetänyt duracel pupu. Ja se ääni (niinh ja näin naisena voin sanoa etttei ulkonäkökään ollut paha). Taas siis tuli uusi levy "pakko ostaa" listalle...

Sitten olikin tuttu ja turvallinen The Grammers , alussa istuimme O:n kanssa siinnä ihan lavan eessä, mutta kun jollain oli hame ongelma ja kävin vessassa olivat paikkamme menneet (paikallani istui hyvin tummaihoinen nainen hyvin paljastavassa mekossaan). Joten jäimme sitten seisomaan. Eräs nainen taisi luulla minua mieheksi ja rupesi kihnuttamaan itseään minua vasten (aiemmin ja sen jälkeen nuoleskeli kolmen mamun kanssa ja kouri laulajaa haaroista).....
Mutta keikka oli hyvä, vaikkakin kiippareissa oli lainamies. Mutta minulla oli hauskaa, vaikka sata kiloiset karpaasit tönivätkin minut O:n luota (O halusi katsoa basistia kun itse harjoittelee bassoa) joten minä olin taas Hannu-kulmauksessa.

Kävelimme sitten myöhemmin O:n vanhemmille nukkumaan, oli kaunista ja rauhallista (tähdekin näkyivät)
Aamulla sitten takaisin kotiin pikku termiitin luo (vanhempani siis katsoivat Elsaa)





1 kommentti:

Kommentti on aina toivottu