Söpöstelyä

Lellusta on tullut todellinen neiti! Kerhoon tarttee saada päälle mekko ja "karamellitakki". Tuo vaaleansininen mekko onkin mun vanha, olen sen saanut mummoltani Miamin tuliaisena, ja onkin mukavaa saada mekko taas käyttöön!

Mekkoja täytyykin metsästää neidille kesäksi, kun ite pompin hameissa ja mekoissa (tosin nyt vaaleanpunaiset pieruverkkarit jalassa).

Jotain trikoota saisi olla, ja kuulemma värinä pitää olla "hannu" (vihreä).

Tuon nallehupparin on mummoni neulonut Lellulle,  voi että kuinka pikkuneiti nautti kehuista kun sai hupparin osalta!

Toki neitimäisyys katoaa kun ollaan kotipihalla, silloin ryvetään mullassa ja kaivetaan matoja ja kotiloita (jotka tallataan)

Bikinikunnossa? No kyllä!

Mutsis On- blogin ihana Emilia heitti ilmoille "viikossa bikinikuntoon" haasteen.
Tehtävänä oli kuvata itsensä viikon ajan bikineissä,  ja huomata että bikinikunto on juuri se kunto kun bikinit ylle vedät.
Itse säätyin suuremmilta raskausarvilta, ja painokin heittelee suunnilleen raskautta edeltäneellä tasolla.

Instagramista haaste löytyy #viikossabikinikuntoon ja @mutsisonblogi

Kaikki osallistumaan, ja ei tarvii olla äiti :)

Iltakahvila

MLLn perhekahvilan muutettua seurakuntatalolle kuvaan astui myös iltakahvila kerran kuussa (aamupäivällä kun on mummukerho).
Tänään oli ensimmäinen iltakahvila (ei vielä mun puikoissa).
Teemana oli "Syö Hyvin" ja NOSH-vaatemerkin esittelijä oli paikalla.

Lellulla oli paha päivä,  jota ei auttanut poikien hurjat leikit... Meidän kerhopäivä menikin penkin alle, ainakin melkein.... Arvonnassa voitin 20 € lahjakortin NOSHille, Lellu valitsi itselleen Biker mallisen lippapipon ja ILVES postikortti paketin.

Perhekahvila on kyllä ihana pelastus, saa jutella muiden äitien kanssa. Eikä tarvitte ressata  mitään miltä näyttää,  ja lapsilla on seuraa. Olenhan monen äiteen kanssa tutustunut tuolla kerhossa.

Menopur päivä 4

Niin perjantainna alkoi menkat, samantien rimautin VL-kliniikalle.
Varattiin ultra viikon päähän, eli 13.3.
Eka menopur pistos olikin lauantainna, voi hitto kun kädet tärisi! Onneksi äitini törkkäsi sitten pistoksen vatsanahkaani (samoin sunnuntainna) eilen ja tänään sain itse sörkättyä piikin itseeni. (Se fiilis kun ei neula meninaa mennä vatsamakkaraan sisään....)
Pahemmin sivuvaikutuksia en ole huomannut, lauantaina oli vain höhelö olo.

Huomenna mukaan astuu "jarrulääke" (hävettää kun en 100varmasti muista mutta estää ovulaation muistaakseni) ortaglutan. Eli sitten mennään kahdella pistoksella päivittäin.

Perhekahvila

Tammikuun alusta asti olen kuulunut Vampulan MLLn hallitukseen.
Perhekahvila on tuo mihin eniten osallistumme Lellun kanssa, joten viikonloppuna mätkähtänyt perhekahvila vastaavan titteli ei kamalasti harmita.
Viime viikolla meillä oli muutto avajaiset. Aiemmin kokoonnuimme nuokkarilla joka ei sopinut lainkaan siihen hommaan. Paikka sijaitsi toisessa kerroksessa, naulakot rapussa, monta huonetta, tietokoneita,  bilispöytä.... Liikaa vaaraa ja liikaa kallista särjettävää.
No nyt viime viikolla siirryimme seurakuntatalolle (meiltä 50metriä siihen) ja se sopii meidän kerhoon paremmin. Yksi kerros, leikkihuone, erillinen keittiö, iso sali...

Harmittaa vaan ikävä eripura hallituksen kesken :(

Rummun pärinää

No arvontaan osallistui huimat kaksi henkilöä.
Molemmat saavat saippuaa, kettusieni saa tuon kolmen saippuan paketin ja Marilyn pikku yllätyksen.
Laittakaa spostiin tulemaan tietoja!
jonna.ayho@gmail.com

Kuvitettua päivää

Annan sulle munasolun

Ennen Lellua näin bussissa mainoksen, siinnä haettiin 18-35vuotiaita naisia munasolun luovuttajiksi, ajatus jäi kytemään.
Nyt reilun kolmen vuoden kuluttua naputtelin yhteydenottopyynnön Turun VL kliniikalle.
3.2 kävin esitutkimuksessa, munasarjani ultrattiin, verikokeet otettiin, ja mukaan annettiin lääkkeet.

Siellä kaapissa (jq jääkaapissa) odottavat ensi kierron toista päivää. Hurjaa!

Mutta miksi luovutan munasoluja? Ihan auttamisen vuoksi. En ajattele jonkun saavan minun lastani, lapsella vain on puolet geeneistä minun. Ehkä hän saa ruskeat silmäni?
18 vuotiaana hän/he saa/saavat minun tietoni, jos a) vanhemmat ovat kertoneet b) hän /he haluaa/haluavat

Alta kaksi viikkoa niin piikittely alkaa, palaan silloin asiaan!

KaakaoKahvi Saippua

Nyt sitten se alkaa, saippua postaukset meinaan.

Saippua vaahtoaa mukavasti ja kuorii, toisin päivittäisessä käytössä liiankin paljon...

Ennen saippuan tekoa tarvitset lipeää (itse käytän ihan tokmannilta ostamaani viemäriraetta), keittiöva'an, kattilan/kasarin (öljyjen/rasvojen sulatukseen), sauvasekottimen (kelpaa vanha ja ruttuinen, mielellään eri kuin ruuan laitossa, sama pätee muihinkin välineisiin, vaikkei lipeää niihin jää mutta maku/tuoksu voi jäädä), sekoituskulhon (ittellä litran jugurttiämpäri), lipeän sekoituskulho (kannellinen tai ei kannellinen), muotteja (maitopurkkeja, jugurttipurkkeja, muffinivuokia....) kumihanskat ja kaavin

Perusöljyt saa ihan ruokakaupasta, kookosrasva on se hopeakääreessä oleva puolen kilon paketti, oliiviöljy,  rypsiöljy, rapsiöljy, auringonkukkaöljy... niistä sopii kaupan halvimmat merkit,  lipeä kun tuhoaa luomu, neitsyt yms. Öljyjen "edut".
Myös munkinpaistorasva on kelpaavaa tavaraa.

Mutta se näistä perusfaktoista tällä kertaa...

Kahvikaakao- appelsiini saippua

150g kookosrasvaa
350g oliiviöljyä

150g appelsiinimehua
71g lipeää

1rkl perunajauhoa (lisää hellävaraisuutta)
2tl kaakaojauhetta
2rkl kahvinpuruja

Aloita punnitsemalla vesi ja lipeä. (Lipeää käsitellessä muista varovaisuus ja kumihanskat)
Lisää lipeä appelsiinimehuun, ja laita jäähtymään vesihauteeseen (talvella törkkää kippo lumihankeen tai tuo lunta sisälle)
Punnitse kookosrasva ja laita kattilaan sulamaan, punnitse oliiviöljy.
Yhdistä öljyt, lisää öljyihin lipeäseos, surrauttele sauvasekoittimella massa sekasin lopputuloksena on kiisselimäinen massa.
Lisää massaan perunajauho, sekoita.
Jaa massa puoliksi, lisää toiseen puoleen kaakaojauhe ja kahvinpurut.
Kaada massat vuorotellen muottiin  (maitopurkki joka teipattu ylhäätä kiinni ja leikattu kyljestä)
Anna kovettua seuraavaan päivään ja leikkaa paloiksi. Anna palojen kuivua n.4viikkoa. Sitten sinulla on saippuaa (vaikka muille jakaa)

Arvonta!

Pistän nyt pystyyn blogini ihka ensimmäisen arvonnan!
Palkintona on saippuapaketti, joka sisältää suolasaippuan, kuorivan appelsiini- kahvikaakaosaippuan ja avokadosaippuan.
Kaikki saippuat olen itse tehnyt.

Arvontaan voi osallistua kolmella arvalla.
Ensimäisen saa jättämällä kommentin,
toisen olemalla/liittymällä lukijaksi ja kolmannen mainostamalla omassa blogissa.

Viimeinen mahdollisuus osallistua on 5.3 klo. 16.00

Saippuaa ja kiljuntaa

Hei pitkästä aikaa!
Hiljaisuutta olen taas pitänyt jos nyt keväästä saisi virtaa?
Tammikuussa aloitin uuden harrastuksen, saippuan teon. Onko nyt tullut tehtyä kymmenkunta eri saippuaa, hiussaippuaa, käsisaippuaa, suolasaippuaa...
Mukavaa saada tuotteita joista 100% tiiät mitä niissä on, ja saada omiin tarpeisiin sopivat shampoot ja saippuut.

Lellulle olen tehnyt suihkujellyä, ja se vasta on ollut hitti!

Uhmaikä jatkuu yhä, nyt meillä alkanut neiti huutaa "Hiljaa!" aina kun joku puhuu kun ei neitityrannin mielestä sopisi. Laulaminen on myös nyt suurinta ihanuutta, samoin muumit, erityisesti "Hemu" (Hemuli) on Lellun mieleen.

Viimeisessä kuvassa vähän mun tulevasta "operaatiosta"

Paluu takaisin

Pitkään aikaan en ole mitään kirjoittanut,  mieli tehnyt mutta en vain ole jaksanut. Nyt on taas energiaa, kiitos macan.
Lellu on kasvanut ja oppinut paljon uusia asioita,  kerhoissa käydään yhä, nyt saan jopa juoda kahvit rauhassa ja Lellu leikkii muiden lasten kanssa.

Käytiin myös viime kuussa ystäväperheen luona kylässä, ja Lellu nukkui kuin tukki siellä! Oli ihanaa höpötellä pitkästä aikaa ystävän kanssa,  tippa jopa linssiin tuli kun heidän tytär oli piirtänyt syntymäpäivä kortin minulle ja ystävä leiponut kakun.

Lellun uhma kyllä koettelee hermoja ja paljon. Kun Lellulla palaa käpy niin se palaa kunnolla pohjaan.
Ja ei kyllä silloin auta ajatus "tää menee pian ohi".

Tässä pikaiset kuulumiset :) Palaan pian Tissi postauksen kanssa♡

Höpsönä E.L.F.iin

E.L.F.(Eyes Lips Face)-kosmetiikka vei sydämeni. Monissa blogeissa hehkutettu "halppis" meikkifirma. Itse törmäsin elfiin iHerbissä henna ja vitamiini ostoksilla ollessani.
Silloin mukaan tarttui Matte Lip Colour, huulipuna (hankahko levittää mutta pysyy hyvin huulissa), tuuheuttava ripsari (ihan samaa luokkaa kuin perus meipelinit yms), kolmen kynsilakan setti (aivan sairaan kestävät! Kaksi kerrosta vaatii,mutta pysyy melkeen viikon, ja kestää jopa käsin tiskaamisen) ja Beauty Book (kaikki mitä tarviit silmämeikkiin. Primeri aivan mahtava! Pysyy luomivärit paikallaan)

Pari viikkoa sitten huomasin E.L.F. UKn sivuilla -40% tarjouksen ja höpsähdin kunnolla...

Eilen odottikin paketti postilaatikossa (tuli kymmenentenä arkipäivänä postiin laitosta) ja voi sitä ihanuuksien määrää!

Jänskättäää!

Oumaigaad! Ikinä ei näin pal ole ollut mulla näin paljon meikkiä, ei edes yhteensä jos kaikki omistamani meikit lasketaan,

Luomiväriä! On ainakin sävyjä, 150sävyä.

Syksy

Eilen otin kameran mukaan lenkille, tarkoituksena oli saada kuva harmaahaikarasta,haikaraa ei nähty, mutta sainpa syksyisiä kuvia sain!

Vampulan kirkko, joen toiselta puolelta kuvattuna

Vähän isompi lukko!

Koskelta kuvaa, täällä se haikara hengaa, tosin oli meijänkin pihalla kanttarelli mättäällä

Padonvartijan tuvassa kasvaa mänty. 

Eka kerhopäivä

Tänään oli syksyn eka kerhopäivä, matkaa meillä 50metriä joten ei otettu rattaita mukaan.
Lellu on täysin rakastunut uusiin Minni Hiiri- kumisaappaihinsa, ne kun saa itse jalkaan ja jalasta.

Alkuun jännitti ja syliin kiivettiin, kunnes rohkeus voitti ja uskallettiin leikkiä toisen taaperon kanssa.

Itse juttelin muille äideille ja join kaffetta ja mutustin makkaraa.

Äkkiä taas menikin pari tuntia!
Ensi viikolla alkaakin itsellä kansantanssi kurssi ja Lellun kanssa mennään myös MLLn perhekerhoon.

Tuuut tuuuuut

Viikko sitten kaivoin varastosta junaradan, onhan se suunnattu lellua vanhemmille, mutta kannatti hakea.

Vaikkei hän itse vielä osaa rataa rakentaa, ei se menoa haittaa.

Junaa ihastellaan ja yritetään pistää paloja yhteen.

Juu ne on punaset hiukset 

Ja kääks! Alta kaksikkoa niin Lellu täyttää kaks vee! Apua oikeesti mihin tää aika menee, juurhan täytti vuoden!

Huomenna menenkin vähän synttäri ostoksille Helsinkiin ja vietän samalla vapaa iltaa ja yötä! Pääsenpä kokeilemaan onnibussia... Ja nukkumaan rauhassa, ei Lellua tunkemassa varpaita nenään tai kissaa nassuttamassa varpaita.

Ps. Blogin fb sivuille päivittelen huomenna kuvia ja instagramissa aloitan 30pvän kuvahaasteen (kiroilevakissa nikillä löydytään)

Liikunnallisesti lahjaton

Haluaisin liikkua, tykkään liikkua, mutta olen patalaiska! Viikon jaksoin kyykkyhaastetta, sitten puri lorvikatari.
Vatsani muistuttaa vyötärölaukkua, pehvaani kun läpäyttää heiluu se loppu illan. Reidet ovat hyytelöä joissa raitoja ja allit lyllyy.

Haluaisin ottaa itseä niskasta kiinni! Tuntuu että kaikki muut sporttaa iloisesti, kuntoilee hymyillen ja kyykkää tuosta vaan 100kyykkyä.

Pakko kai se on jostain aloittaa, ja päätinkin mennä kansalaisopiston liikunta kurssille, pohdinnassa menenkö muokkausjumppaan vai kansantansseihin. Ne olisivat kyllä peräkkäin, kerran viikossa...

Lenkkeilyni rajoittuu rataslenkkeihin, ja pihalla Lellun perässä juoksuun. Suurin komastuskivi on ruokailu, aamupalaksi vedän kahvia, lounaaksi kahvia ja jotain nopeaa ja helppoa ja mitä Lellu syö. Ja muuten meneekin leipä, kakku ja pulla linjalla. Iltapalaksi myös jotain epäterveellistä.

Hitto! Mun on pakko muuttua! Alkaa syömään joka päivä aamupala, ja pistää loppu napostelulle.

Ja aloittaa uudelleen kyykkääminen ja vatsalihasten rutistelu.

Mitä te fiksut syötte?

Mistä sait sen käsityksen että noin voi tehdä toiselle

Tänään isäni kysyi "olisitko valinnut silloin viisi vuotta sitten toisin" vastasin "en" vaikka sainkin henkisesti turpaan, jouduin petetyksi ja kestämään jälkeen päin muiden (joittenkin) "no kyllä me tavallaan tiiettiin" kommentit, ei en olisi valinnut toisin.

Neljä vuotta sitten, olin onnellinen tuore vaimo, uudessa koulussa ja saanut uusia ystäviä (hupaisaa että vain yhteen vielä yhteyksissä, mutta laatu korvaa määrän) ja pentu kissan äippä.

Äkkiä alkoi kuitenkin "puukkoa" lentää, en jaksanut nuolla tiettyjä perseitä. Ja alkoi usko loppua. Silti jaksoin uskoa, pitää kulissia yllä. Enhän olisi kehdannut myöntää, että minä onnellinen vaimo en ole onnellinen. Lahjaksi saatu kukkasormus (toista kadutti minä luulin vain normaaliksi käytökseksi) sai kiukkua vain myöhemmin.

Silti jaksoin uskoa, uskoa muutokseen. Olinhan ollut poissa kotoa, ja ajanut itse tähän tilanteeseen. Mutta kun kolmas osapuoli pyysi vilpittömästi anteeksi (en ikinä ole muuta epäillytkään) päätin antaa asian olla.

Samoin ohitin asian " äksä oli meillä vaan pelaamassa..." (juu olin idiootti!)

Sitten pian muutimmekin Turkuun, ja asiat unohtuivat. Tulin raskaaksi, olin koulussa... Kesällä (12) ihmettelin miksi en ikävöinyt yhtään häntä, olimme olleet "erossa" (ensin minä vajaan viikon kotilomalla ja samat hänellä) ja miksi en kertonut tietäväni parista naisesta.

En vain halunnut vieläkään myöntää, ystäville, perheelle, työkavereille näyttäydyin onnellisena raskaana olevana vaimona. Huijasin jopa itsenäni. Ehkä ainoa joka tiesi oli veljeni.

Lopulta en enää jaksanut, viime vuoden tammikuussa päätin ajatella itseäni, ja Lellua. Ei se voinut jatkua näin.

Nyt 1,5vuotta myöhemmin voin sanoa että en kadu, en mitään :)
En se olisi minä jos näitä valintoja en olisi tehnyt.

Meillä oli toki ne hyvätkin ajat, olimme vain liian erilaisia. Enkä enää edes ole katkera, "synnitön heittäköön ensimäisen kiven"

Uhmaaaaa!

Meille on saapunut uhmaikä, se on joko Lellun tapa tai huudetaan naama punasena lattialla. En tietenkään anna kaikessa periksi!
Illalla nukahtaminen on tullut hyvin hankalaksi... "vettä kuukkua kakka..." ja tietty moneen kertaan... Aamulla herää pirteä neiti ja silmäpusseihinsa kompastuva äiti...

Välillä leikitään pitkäkin aika yksin, sitten on niitä päiviä kun edes vessaan en saa mennä yksin.  Kirjojen "lukeminen" on tullut myös yhdeksi lempipuuhaksi. Ja dinot! Lelluhan sai joululahjaksi enoltaan/kummisedältään vihreän pehmo dinon, Hannun. Ja Hannun myötä dinot ovat tulleet jäädäkseen.
Voi sitä riemua kun Tiia (skotlanninkummi) toi kaksi muovidinoa lahjaksi.

Äh. Harhauduimpa aiheesta! Ehkä tämä ja eilinen päivä ilman suurempia uhmakohtauksia sai ajatukset muualle! (Olen tätä kirjoittanut pari päivää aina tullut muuta tekemistä...hups)
Lellun uhmatavat ovat kyllä välillä huvittavia, jos heti ei häntä huomioida hakataan päätä seinään... (keltä lie opittu, toinen hups)
Ja juuri ne makarooniletku kohtaukset...

Syömään on alettu oikeen kunnolla! Kokoajan pitäisi "mämmätä" jääkaappiin täytyykin hankkia lapsilukko,kissat kun ovat oppineet seuraamaan Lellua jääkaapille, ja sitten meneekin kinkkusiivut ja nakit...Siitä olen ylpeä, että neti syö mielellään kasviksia, kurkkua, porkkanaa ja omenaa pyydetään (tai haetaan itse), paistettu kesäkurpitsa on lempparia ja vegepastaa syödään kuin hullu puuroa.

Mutta auta armias, kun uhmapäivä on ja halutaan "maggaa" (makkaraa) ja on vain nakkeja.... Tai kun ei ole vanilija eskimoita, vaan mansikka eskimoita....
Tai kun ei saa syödä kissan kuivaruokaa, tai mennä kissanvessaan asioille....
Silloin huudetaan, ja lujaa.

No tämä aika menee ohi, ja olihan vauva-aika Lellun kanssa yyper helppo...

Kesä kuvina

Eilen sain Tiialta ja Lauralta kuvia kesästä. Tissiäisistä, baareilusta ja muumimaailmasta.

Käytiin Tiiojen, Annan ja Lellun kanssa kaupassa, tämmöinen on ulkoa päin mein lähikauppa.

Illalla mentiin grillaamaan ja piknikille

Alustan levitystä..

Lellun kummitäti ja rakas ystäväni Tiia

Kävi kuin elokuvissa (tai pappalleni) korkkia ei löydetty...

Keikan jälkeen poseerattiin Tiian ja Annelin kanssa, ja melkeen jäätiin biolan bussin alle... voi pas

Muumimaailmassa! 

Mamman munkkeja, Lellu leikitti Tiiaa

Hosuli ja Sosuli pitivät Lellun nappisilmistä

"Taxi!" Eiku mitä mä teen?!