Tuuut tuuuuut

Viikko sitten kaivoin varastosta junaradan, onhan se suunnattu lellua vanhemmille, mutta kannatti hakea.

Vaikkei hän itse vielä osaa rataa rakentaa, ei se menoa haittaa.

Junaa ihastellaan ja yritetään pistää paloja yhteen.

Juu ne on punaset hiukset 

Ja kääks! Alta kaksikkoa niin Lellu täyttää kaks vee! Apua oikeesti mihin tää aika menee, juurhan täytti vuoden!

Huomenna menenkin vähän synttäri ostoksille Helsinkiin ja vietän samalla vapaa iltaa ja yötä! Pääsenpä kokeilemaan onnibussia... Ja nukkumaan rauhassa, ei Lellua tunkemassa varpaita nenään tai kissaa nassuttamassa varpaita.

Ps. Blogin fb sivuille päivittelen huomenna kuvia ja instagramissa aloitan 30pvän kuvahaasteen (kiroilevakissa nikillä löydytään)

Liikunnallisesti lahjaton

Haluaisin liikkua, tykkään liikkua, mutta olen patalaiska! Viikon jaksoin kyykkyhaastetta, sitten puri lorvikatari.
Vatsani muistuttaa vyötärölaukkua, pehvaani kun läpäyttää heiluu se loppu illan. Reidet ovat hyytelöä joissa raitoja ja allit lyllyy.

Haluaisin ottaa itseä niskasta kiinni! Tuntuu että kaikki muut sporttaa iloisesti, kuntoilee hymyillen ja kyykkää tuosta vaan 100kyykkyä.

Pakko kai se on jostain aloittaa, ja päätinkin mennä kansalaisopiston liikunta kurssille, pohdinnassa menenkö muokkausjumppaan vai kansantansseihin. Ne olisivat kyllä peräkkäin, kerran viikossa...

Lenkkeilyni rajoittuu rataslenkkeihin, ja pihalla Lellun perässä juoksuun. Suurin komastuskivi on ruokailu, aamupalaksi vedän kahvia, lounaaksi kahvia ja jotain nopeaa ja helppoa ja mitä Lellu syö. Ja muuten meneekin leipä, kakku ja pulla linjalla. Iltapalaksi myös jotain epäterveellistä.

Hitto! Mun on pakko muuttua! Alkaa syömään joka päivä aamupala, ja pistää loppu napostelulle.

Ja aloittaa uudelleen kyykkääminen ja vatsalihasten rutistelu.

Mitä te fiksut syötte?

Mistä sait sen käsityksen että noin voi tehdä toiselle

Tänään isäni kysyi "olisitko valinnut silloin viisi vuotta sitten toisin" vastasin "en" vaikka sainkin henkisesti turpaan, jouduin petetyksi ja kestämään jälkeen päin muiden (joittenkin) "no kyllä me tavallaan tiiettiin" kommentit, ei en olisi valinnut toisin.

Neljä vuotta sitten, olin onnellinen tuore vaimo, uudessa koulussa ja saanut uusia ystäviä (hupaisaa että vain yhteen vielä yhteyksissä, mutta laatu korvaa määrän) ja pentu kissan äippä.

Äkkiä alkoi kuitenkin "puukkoa" lentää, en jaksanut nuolla tiettyjä perseitä. Ja alkoi usko loppua. Silti jaksoin uskoa, pitää kulissia yllä. Enhän olisi kehdannut myöntää, että minä onnellinen vaimo en ole onnellinen. Lahjaksi saatu kukkasormus (toista kadutti minä luulin vain normaaliksi käytökseksi) sai kiukkua vain myöhemmin.

Silti jaksoin uskoa, uskoa muutokseen. Olinhan ollut poissa kotoa, ja ajanut itse tähän tilanteeseen. Mutta kun kolmas osapuoli pyysi vilpittömästi anteeksi (en ikinä ole muuta epäillytkään) päätin antaa asian olla.

Samoin ohitin asian " äksä oli meillä vaan pelaamassa..." (juu olin idiootti!)

Sitten pian muutimmekin Turkuun, ja asiat unohtuivat. Tulin raskaaksi, olin koulussa... Kesällä (12) ihmettelin miksi en ikävöinyt yhtään häntä, olimme olleet "erossa" (ensin minä vajaan viikon kotilomalla ja samat hänellä) ja miksi en kertonut tietäväni parista naisesta.

En vain halunnut vieläkään myöntää, ystäville, perheelle, työkavereille näyttäydyin onnellisena raskaana olevana vaimona. Huijasin jopa itsenäni. Ehkä ainoa joka tiesi oli veljeni.

Lopulta en enää jaksanut, viime vuoden tammikuussa päätin ajatella itseäni, ja Lellua. Ei se voinut jatkua näin.

Nyt 1,5vuotta myöhemmin voin sanoa että en kadu, en mitään :)
En se olisi minä jos näitä valintoja en olisi tehnyt.

Meillä oli toki ne hyvätkin ajat, olimme vain liian erilaisia. Enkä enää edes ole katkera, "synnitön heittäköön ensimäisen kiven"

Uhmaaaaa!

Meille on saapunut uhmaikä, se on joko Lellun tapa tai huudetaan naama punasena lattialla. En tietenkään anna kaikessa periksi!
Illalla nukahtaminen on tullut hyvin hankalaksi... "vettä kuukkua kakka..." ja tietty moneen kertaan... Aamulla herää pirteä neiti ja silmäpusseihinsa kompastuva äiti...

Välillä leikitään pitkäkin aika yksin, sitten on niitä päiviä kun edes vessaan en saa mennä yksin.  Kirjojen "lukeminen" on tullut myös yhdeksi lempipuuhaksi. Ja dinot! Lelluhan sai joululahjaksi enoltaan/kummisedältään vihreän pehmo dinon, Hannun. Ja Hannun myötä dinot ovat tulleet jäädäkseen.
Voi sitä riemua kun Tiia (skotlanninkummi) toi kaksi muovidinoa lahjaksi.

Äh. Harhauduimpa aiheesta! Ehkä tämä ja eilinen päivä ilman suurempia uhmakohtauksia sai ajatukset muualle! (Olen tätä kirjoittanut pari päivää aina tullut muuta tekemistä...hups)
Lellun uhmatavat ovat kyllä välillä huvittavia, jos heti ei häntä huomioida hakataan päätä seinään... (keltä lie opittu, toinen hups)
Ja juuri ne makarooniletku kohtaukset...

Syömään on alettu oikeen kunnolla! Kokoajan pitäisi "mämmätä" jääkaappiin täytyykin hankkia lapsilukko,kissat kun ovat oppineet seuraamaan Lellua jääkaapille, ja sitten meneekin kinkkusiivut ja nakit...Siitä olen ylpeä, että neti syö mielellään kasviksia, kurkkua, porkkanaa ja omenaa pyydetään (tai haetaan itse), paistettu kesäkurpitsa on lempparia ja vegepastaa syödään kuin hullu puuroa.

Mutta auta armias, kun uhmapäivä on ja halutaan "maggaa" (makkaraa) ja on vain nakkeja.... Tai kun ei ole vanilija eskimoita, vaan mansikka eskimoita....
Tai kun ei saa syödä kissan kuivaruokaa, tai mennä kissanvessaan asioille....
Silloin huudetaan, ja lujaa.

No tämä aika menee ohi, ja olihan vauva-aika Lellun kanssa yyper helppo...

Kesä kuvina

Eilen sain Tiialta ja Lauralta kuvia kesästä. Tissiäisistä, baareilusta ja muumimaailmasta.

Käytiin Tiiojen, Annan ja Lellun kanssa kaupassa, tämmöinen on ulkoa päin mein lähikauppa.

Illalla mentiin grillaamaan ja piknikille

Alustan levitystä..

Lellun kummitäti ja rakas ystäväni Tiia

Kävi kuin elokuvissa (tai pappalleni) korkkia ei löydetty...

Keikan jälkeen poseerattiin Tiian ja Annelin kanssa, ja melkeen jäätiin biolan bussin alle... voi pas

Muumimaailmassa! 

Mamman munkkeja, Lellu leikitti Tiiaa

Hosuli ja Sosuli pitivät Lellun nappisilmistä

"Taxi!" Eiku mitä mä teen?!

Leikkipuistossa

Viime viikolla innostuimme puistoilusta, aiemmin ei Lellu siellä viihtynyt, nyt oli asiat toisin. Liukumäkeen kiivettiin itse, samoin sarvikuono keinuun. Hiekalla leikittiin, jopa muiden lasten kanssa myös!

Muumimaailma

Torstainna suunnattiin Muumimaailmaan! Mukana menossa oli Lellun Kummitäti Tiia, toinen Tiia ja Anna.

Kuvia en paljoa napsinut, mutta saanen jossain vaiheessa niitä.

No ei Lellu niin vielä hoksannut paikan hienoutta, mutta kyllä hoksasi että Muumeja tultiin katsomaan.

Hahmot vähän peloitti, mutta samalla kiinnosti.

Reipas hän kuitenkin oli ja jaksoi koko päivän pirteänä. (Ennen muumimaailmaa tunti autossa, toinen kippiksellä ja kolmaskin taisi vierähtää ennen muumeilua)

Ensi kesänä uudelleen!

No ne tissiäiset

Eivät tosiaan olleet hurjat, mutta kivat olivat!

Kotona kahviteltiin kaakun kanssa ja myöhemmin piknikillä rokkilavan takana.

Keikka meni vähä ohi mut seura oli parempaa!

Tissiäiset

"Tissiäisissä juhlitaan imetyksen loppumista. Ohjelmaan voi kuulua esimerkiksi rinnan muotoinen kakku samppanjan kera, minkä jälkeen lähdetään baariin. Parin viime vuoden aikana yleistyneitä tissiäisiä juhlitaan yleensä naisporukassa, hieman samaan tapaan kuin varpajaisia on ollut tapana juhlia miehissä." HS

Perjantainna olisi juhlistaa parin ystävän kanssa tissiäisiä, vaikka vielä imetystä ja Lellu on mukana messissä alkuehtoon, saapuuhan hänen kummitäti Skotlannista!

Ohjelma ei meillä ole mikään varpajais-tyylinen "perseet olalle ja oksennetaan ruusupuskaaseen" vaan ihan syödään, saunotaan, pelataan (jos innostusta löytyy) ja myöhemmin illalla suunnataan Y-torille ja Vampula Rockiin.

Ja kotio yöksi neidin luo, seuraavanan aamuna brunssia ja oleilua. Juuri sitä mitä eniten kaipaa, ystäviä ympärille!

Vuosi sitten...

Niin tuli tasan vuosi kun viimeisen kerran värjäsin kestovärillä hiukseni, samalla vaihdoin shampoon luonnonkosmetiikkaan.

Se inhottava kutina (juu ei saisi värjätå jos kutiaa, mut tyhmä mä) alkoi ärsyttää, ja samalla ajatus niiden aineiden vaarallisuudesta alkoi karmia.

Hiljalleen ovat hiukset vahvistuneet ja kasvaneet, saksiakin näytetty.
Tavoitteena olisi ensi vuonna saada kasvatettua pois nuo värjätyt hiukset.

Tai no värjäänhän nykyäänkin hiukset, mutta nykyään hennalla. Tällä hetkellä väriseos muhimassa keittiössä ja odottamassa päähän pääsyä. Tällä kertaa ruskehtava väri jossa punaista teetä nesteenä.
Varmasti juuri hennaus on vahvistanut hiustani. Hennahan ei mene hiuksen sisään kuten hapatevärit, vaan jää kuultavaksi kalvoksi hiuksen pinnalle.

Itselle nykyään riittää pieni punertavuus hiuksissa, enemmän hennaus juuri vahvistamaan hiusta ja hoitoaineena.

Shampoona minulla on flow-kosmetiikan punatukka- ja olutmuna- shampoopalat, ja toimivat kuin unelma! Punatukka korostaa punaisten ja punaruskeiden hiusten väriä ja olut-muna tuuheuttaa. Ja ovat pirun riittoisia! Plus matkalla korvaamattomat! Reissussa tosin mukana ollut Tiialta joululahjaksi saatu lush shampoopala, nimeä en muista mutta tuoksuu kookokselta, tuo pala kun murtuu helpommin paloiksi.
Juuri pari viikkoa sitten olin yötä poissa ja otin vain pikku suihkusaippuan mukaan ja no roskiin lensi toilettilaukku jossa tuo oli... Joten se siitä nestesaippuasta mukana, taas.

Suihkusaippuana on sokokselta ostettu manteli suihkuöljy, ja tuoksu on ihana!

Lellullakin on omat shampoo ja saippuapalansa, tietenkin.

Meikit olen vaihtanut elf-tuotteisiin, isoimmista apteekeista löytyy, ja ovat todella edullisia! Itsellä käytössä huulipuna, ripsiväri ja luomiväri paletti. Tosin meikkaan niin harvoin, ettei ole pahemmin ole vielä käyttökokemusta.
Huulipuna kylläkin kestää todella hyvin!

Dödöistä en vielä ole löytänyt täysin luotettavaa ekotuotetta, mineraalidödöjä löytyy kaksi, mutta niitä täytyy lisätä päivän mittaan muutamaan otteeseen.

Miten teillä? Onko siellä ruudun toisella puolella kokemusta luonnonkosmetiikasta?

Instagrammin viikon kuvat

Juhannus, oli ja meni. Ei pahemmin sitä vietetty, saunottiin ja syötiin pizzaa.

Kuten kuvista näkee neiti on eläinrakas. Välillä rakkaus vain osoitetaan rajusti, mutta ylensä suht rauhallisesti leikkien.

Kissat ja puput ruokitaan hyvin huolella, jokaiselle tarkkaan neiti katsoo ruuan, ettei vaan jää nälkä.

Ensi viikolla tuleekin neidin Skotlannin kummi, Tiia kylään. Ja samoin muutama muu ystävä, ja vietämme tissiäisiä! Ja suuntaamme Vampula Rokkiin.

Kaislikossa kuhisi

Tåmä teksi ollut viikon verran luonnoksissa, hups!

Mutta perjantai 13pvä. Elsa heräsi ajoissa aamulla, iloisena ja pirteänä. Aamupäivään kuului kahvila- ja kauppareissua, piirtelyä, muumeja ja leivontaa.

Illalla suunnattiinkin Säkylään, Kaislikossa Kuihisee tapahtumaan, oli kojua kojun perään. Nopeasti ohitimme pallokauppiaat, foliopallo 1v9kk muksulle olisi ollut sama kuin vetää raha pöntöstä alas.

Anna Abreu ei meihin vedonnut, Lellu jopa itki kuullessaan tuota mökää. Mutta sen jälkeen! Voi jukranpujut. Neidin lemppari laulaja Hannu Vainionpää nousi lavalle, oli kiukku kadonnut. Silmät lautasina seurasi keikkaa. Ja se onni kun pääsi antamaan synttärikortin Hannulle, "voi hellanlettas" pääsi herralta, uskalsi jopa silittää neidin sormea.

Automatkalla Lellu sanoikin "äijä laaloi!" ja silitti omaa sormeaan.

Koko viikko onkin mennyt äijästä höpöttäen :)

Reddville&Tosi Kuiva

Monet ovat varmasti kuulleet reddvillestä, pohjoismaissa toimivasta yrityksestä, joka toimittaa ilmaisia tamppooneja suoraan kotiin.
Ja tosiaan ovat oikeasti ilmaisia! Ilmaisuudennmahdollisuus on mainostajissa. He maksavat tampoonit ja saavat mainostilaa rasioihin.

Tällä viikolla sain ensimmäisen pakettini, siinnä oli juuri tampoonit (ja kyllä tuli juur oikeaan aikaan kuussa) ja Tosi Kuiva- antiperspirantti tuotteita.

Sain Tosi Kuiva- kosteuspyyhkeitä ja Tosi Kuiva- pullon.
Tuotteiden kerroittiin kestävän jopa seitsemän päivää. Hieman skepisesti suhtauduin, aiemat kokemukset "suojaa hieltä 48h" ovat olleet huonoja, aina pitänyt olla jotain hajustetta varmuudeksi laukussa.
Mutta nuo toimivat oikeasti! Kainalot, kädet, jalat ja tissit pysyivät kuivina neljä päivää, tänään saunassa taisi huuhtoutua pois, mutta uusinta käsittely auttaa.

Tosi Kuiva tuotteet ovat myös hajusteettomia ja säilöntäaineettomia! (Allergiselle suuri ilo). Jokainen tietää tunteen kun liikaa hajusteita käyttävä ihminen on lähellä (tai teinipojat axeineen mutta se kuulunee ikään), itsellä päätä särkee ja oksettaa. Hienhajun hajusteet peitää, mutta lähipiiri "kärsii" ...

Ainoat miinuspuolet ovat käsiteltyjen paikkojen kuivuminen ja sheivauksen ajoittaminen. Mutta tuo on pieni hinta, hiettömyydestä ja raikkaasta, itsevarmasta olosta.
Vähän kosteusvoidetta kainaloihin, käsiin ja jalkoihin, se tepsii!

Jos kiinnostuit tuotteesta koodilla TOSIKUIVA saat apteekkituotteet.com sivustosta postikulut ilmaiseksi tarjous on voimassa 30.6 saakka.

Täällä taas

Laiskuus... Ei muuta voi sanoa.
Mutta taas täällä!
Lellu kasvaa  ja oppii koko ajan uutta (ja typerää), kesä on tullut ja elämä hymyilee!

Kesäksi on suunnittelila reissuja Lellun kanssa, keikkailua ystävien seurassa ja pienviljelyä.

Heppailu kuva on isöäitini vanhainkodin virkistyspäivältä, oli Lellun kannalta kiva reissu. Omalta niin ei, mummo ei ole tuntenut meitä pariin vuoteen, kuulo on huono ja alzhaimer etenee koko ajan. Tuntui pahalta kun aiemmin ulkoilusta nauttiva pelkää ulos menoa. Onneksi muistoissani on mummo joka opetti kutomaan, paistoi lettuja, innosti lukemaan ja kokkaamaan.

Olemme myös kyläilleet äitini puolen isovanhemmilla, mummo ja pappa ovat hyvässä kunnossa, oikeen kunnon toisilleen kuittaileva pariskunta. Lellukin viihtyy siellä, kun isopappa leikittää ja isomummo tarjoaa herkkuja, viimeksi tulikin kolme kassillista leluja (osa jopa äitini vanhoja)

Likkojen päivä ulkona!

Aamulla suuntasimme bussipysäkille, matkassa mukana Hannu.

Huomasin ottaneeni väärät lasit päähän, lasit joissa ei vakuutusta.

Bussissä oli jännät paikat! No ei vaineskaan, nukkui puolet matkasta ja puolet söi rusinoita ja katsoi kirjoja.

Suunnattiin siis Lellun kanssa aamulla Turkuun. Treffattiin kahvilassa uusi tuttavuus ja siinnä menikin jutellessa tommoinen tunti. Ei se ikä tosiaan kato jos juttua riittää

Pian rupesi neitä nukuttamaan ja otti pienet päikkärit kieseissään. siinnä vaiheessa treffasimme Lotan kanssa ja 

!muutaman mutkan kautta (huonoa heseruokaa ja kallista kahvia, vaipan vaihto invavessassa), istuimme matkalla Loimaalle. Asemalla odottikin Lellun kuski, isäni. Pappa ja Lellu suuntasivat kotiin, minä ja Lotta prismaan ostamaan ehtoopalaruokaa.

Illan ohjelmassa olikin Mystonssin keikka! Kierrettiin Loimaan baarit (osassa vain kahvia, yhdessä kulaus pahaa kaljaa ja pois), varmasti naurumme raikasi kovaa. (ja omat juomiset olivat mustikkashotti, kulaus kaljaa ja ehkä yksi kokonainen rommikola)

Mutta Edgarissa oli odotettu keikka! Vaikka lämppäribändi ei oikein vakuuttanut (tai laulaja vain oli paska) jaksoimme odottaa! Itse hypein ja pompein ja lauloin mukana! Ja tarttui mukaan myös kaksi ekaa levyä ja uusi paita!