Kameran kätköistä

Ja sitten Elsaan! Eilen tuli puoli vuotta täyteen, mihin se aika katoaa?!

Tatuointi

No niin! Viime lauantainna sen sitten otin! Turhaan pelkäsin kipua (minä joka olen synnyttänyt), tuntui lähinnä siltä kuin selässä olisi ollut kissanpentuja roikkumassa. Mutta kaunis siitä tuli!

Kuvia iltaan

Muutamia kuvia puhelimesta :)

Nalle on etukäteis puol vuotis lahja ;) se laulaa ja höpöttää...

Flunssaiset me

Ollaan sitten molemmat flunssassa. Elsalta onneksi (koputtaa puuta) maistuu ruoka, eikä ole kuumetta. Mutta räkää onkin sen edestä, ja nenään EI saa koskea...

Itsellä hieman lämpöä ja olo viluinen. Onneksi on kahvia termarissa, riisisuklaata ja inkivääri pastilleja. Ja mun ruokahalu ei katoa koskaan, mikä on pelottavaa.

Tässä myös odottelen kannettavaani akkua, vanha kun kuoli joulukuussa, nyt vasta löysin uuden (ois heti voinu etsiä paremmin, mut ku...). Voi sitä onnen määr! Kaikki ihanat kuvat :)

Ei yksinäinen unta saa

Mutta Elsan nukkuessa varpaat mun suussa en nuku sitäkään. Pinnasänky meillä oli, mutta se oli O:n perheen sänky, joten uutta en oo ehtinyt/ pystynyt hommaamaan... Ensi viikolla Ikea reissu, ja jos sitten sais unta <3

Totuuden aika

Ärsyttää! Siis tosiaan ärsyttää! On mukavaa saada haukkuviestejä, ihmisiltä joita en tunne. Olen kuulemma pettäjä, ja Elsa ei ole O:n lapsi. Kiva fiilis.

Kiukku onneksi laantuu äkkiä, ja onneksi itse tiedän miten asiat ovat. Mutta silti, kiukuttaa.

Elsa taas kehittyy silmissä, konttaamaanhan oppi 8.2, hieman.. Kunnolla n. 5kk paikkeilla, nyt mennään semmoista vauhtia ja leikitään leluilla, syödään puuroa ( lusikka temmataan omaan käteen ja syödään itse), päristellään, annetaan pusuja ja kiljutaan!

Itse taas mahdun vanhoihin housuihin! (Kakku pöytään!!!) ja maanantaina aloitan kunnon kuntoremontin!

Jännittää

Ensi viikolle varattu aika tatuoijalle :) Jännittää

Konttaava alle puoli vuotias

P

Sunnuntai

Tooho ja mä

Elsan leikkihetki... Äidin kahvihetki

Minä itse

Hiljaisuutta on ollut, syy ei omaa konetta. Ja tuoreet haavat. Elsa on jo kasvanut paljon ja kehittynyt. Ryömitty ollaan kauan, nyt kontataan.

Huomenna on neuvola ja nähdään miten pikku kuolakone on kasvanut.

Soseet ovat tulleet kuvaan , korvike ei.

Itse voin suht ok.

Yksi on joukosta pois

Perheemme jäsenmäärä on pudonnut yhdellä.
Kissoja on yhä kaksi.
Äitiä yksi.
Ja Elsa.

O ei enää ole meidän kanssa. Päätökseen tarvitsin paljon paljon voimaa.
Nyt asun kissojen ja neidin kanssa vanhemmillani, ja koitsan saada asiat kuntoon, tai minun ja O: n asioita ei enää selvitetä, vaan Elsaa koskevat asiat.

Kuvia

Vanhempani ja Elsa

Lisää kuvateksti

Heipä hei

Elossa ollaan, en vain ole jaksanut kirjoittaa mitään.

Listailen vain hieman tapahtumia...

• Rintatulehdus... Tossa viime maanantainna lääkäri setä totesi sen minkä äiteeni oli edellisenä iltana päätellyt. 
• Joulu- meni jo...

Tosiaan en jaksa pahemmin kirjoitella, syynä yhä se oman koneen puute. Vaikka voinkin kirjoitella O:n koneella, silti jotenkin laiskottaa.

Elsa kasvaa koko ajan ja oppii uutta, ehkä hellyyttävin uusi asia on nauru, se jos joku on mahtavaa kuunneltavaa.

Joulu meni hyvin, oltiin O:n vanhemmilla, syötiin ja saunottiin. Ja mummoiltiin saatiin kuva viidestä sukupolvesta :)

Kaikki on OK

En vain ole ehtinyt rauhassa koneilla (kuten en nytkään ehdi suuremmin mitään tehdä)

Mutta yksi ISO ja MAHTAVA uutinen mulla on! Elsa ja minäkin saadaan olla O:n ensimmäisen lapsen elämässä, ensi viikon torstainna tapaan hänet ekaa kertaa (enpä aiemmin ole jännittänyt 3,5 vuotiaan tapaamista.


Kuvailen myös hieman Elsan ristiäislahjoja (itsellä ei kunnon kuvia niistä kun kamerassa oli väärä ohjelma päällä enkä opastanut äitiäni kunnolla...)

Unet

Jo aiemmin olen täällä oudoista unista puhunut. Kerron taas eräistä oudoista unista.

Olen nähnyt unta että vanhempieni pihalla on iso keltainen ulkorakennus. Kun kerroin isälleni siitä ja näytin hänelle missä se oli unessa, isä kertoi pihassa olleen ulkorakennuksen, joka oli keltainen ja juuri siinnä paikassa. Oli purettu ennen kuin olivat rakentaneet nykyisen talon (ja se oli joskus -70 luvulla)....

Näin myös unta että bloggaajat Ida, Sini ja Sascia olivat raskaana, ja pian sen jälkeen kertoivat Sini ja Sascia      olevansa raskaana, eikä mennyt kauaa kun Idakin paljasti asian.

Pari viikkoa sitten näin unta jossa mummoni joutui sairaalaan, ja maanantainna hänet vietiin ambulanssilla sairaalaan.


Aiemmin päivällä oli monta unta mielessä jotka ovat myös toteutuneet, nyt vain en muista niitä... Tämä on peloittavaa, varsinkin kun viime yönä äin unta että lippusalossamme oli lippu puolitangossa. Alan olla taikauskoinen....

Kieri mun vauvani kieri!

Voi kyllä, Elsa 2kk ja risat, kääntyi selältään mahalle maanantainna. Tiistainna kieräti sitten kunnolla, ensin mahalleen, sitten selälleen, mahalleen.... Ja liikkui samalla metrin! Ei siis oikeesti! (viime viikolla siis)

Piti myös laittaa videoa mutta en osannut -.-

HEIPS.

Kuten on huomattu ja valitettu, en jaksa ja ehdi tänne päivittää usein.

Jos kiinnostusta on Facebookkissa saa pyytää kaveriksi, sinne päivittelen useammin (helpompaa)

Ensin kuvia sitten sanoja

Niin, eilen sain päiviteltyä kuvia tänne, olihan eilen 2kk päivä (mihin se aika menee?). Bloggaustaukoon on ollut syynä väsymys ja tissitakiainen aka. Elsa.

Isänpäivää vietettiin perinteiseen tapaan mun mummulassa. Elsa sai ihailijan 5 vuotiaasta serkustani, olisi halunnut vauvan mukaan laivalle (pyysi sitten muakin kun kerrottiin ettei ilman mua vauvaa voi päästää minnekkään). O:n isänpäivä lahja oli lippu keikalle, josta muistona Elsalle Timo Kotipellon ja Jani Liimataisen nimikirjoitukset.

Viikonloppuna onkin sitten ristiäiset, Elsa saa siis virallisesti nimen. Ja ihan ristiäiset ristiäiset on luvassa, vaikka en itse niin uskovainen ole. Mutta papin kanssa jutellessa, ja kun luki rukouksen itsekkin pyyhkäisin silmäkulmaani, ja toivoin tosissaan Taivaan Isän siunausta Elsalle.

...

Me osataan...

.... Kannatella päätä oikeen kunnolla (tai on osattu melkein kolme viikkoa)
... Keskustella,,,, "jöööh" "ööh...."
... Kuunnella musiikkia, lemppari on The Grammers, Timo Kotipelto kovana kakkosena,


Huomenna on neuvola... Saas nähä paljonko on kasvettu (nyt vasta eka, eka perutui neukkutädin takia sitten olin itse kuumeessa ja oksentelin. Noh, kun kumminkin kaikki on ok ollut ei ole ollut kiire paniikkia sinne.

Päivää vaille 6 viikkoa- kuvaukset

Eli tänään otettiin kuvia...

Meidän päivä

Herättiin tänään kahdeksalta, vaihdoin vaipan ja potkuhousut unipussin tilalle (Elsa kun nukkuu mein välissä unipussissa, ei tarvise erillistä yöpukua, pelkkä body/paita riittää). Elsa haukkasi pikkuisen aamupalaa, jonka jälkeen itse join kupin kahvia.



Kahdentoista maissa käytiin kaupassa, kotiin päästyä neiti jatkoi unia vaunuissa pihalla. Ja itse tankkasin eilistä soppaa ja kahvia naamaan ja aloin siivoilla (joka nyt ei oikeen suju kun kissat tuntuu olevan joka vaiheessa tiellä)...


Neiti heräsi noin puoli neljän maissa, vaihdettiin vaippa, ruokailtiin ja jutusteltiin (siinnä samalla revittiin tukko mun kainalokarvoja (voi kyllä kainalot rehottaa mutta enpä niitä esittele missään, mutta tän jälkeen lähtevät hellemmin...) ja katseltiin Vili Vilperiä.


Jossain vaiheessa olimme nukahtaneet neidin kanssa, heräsin kun kello näytti 18:39 (hitto missasin kauniit ja rohkeat), vaihdettiin vaippa, minä söin ja Elsa nukahti uudestaan (eilinen valvominen kostautui?)

Pian Elsan tuleva kummi, pikkuveljeni Joni tulikin visiitille (lue yöksi), katseltiin salkkarit ja juotiin kahvit. Esiteltiin enolle hienoa kestovaippaa (tänään menty täysin niillä, paitsi nyt yöksi vaihdan vielä kertsin). Katseltiin sitten O:n kanssa Roba. Ja sitten areenasta Haluan pitää lapseni- dokumentti koko perheen voimin.
Kyllä O:kin katsoi tämän, ja seuraa innoissaan teiniäitejä :)


Nukkumaan Elsa kävi juuri äsken, itse kummastelen tätä virkeyttä.... Huomenna olisi taas vauvakahvila. Ja verhojen vaihtoa ja muuta mukavaa (Elsan huoneen suunnittelukin on pian ohjelmassa)

Kestovaippa viidakkoon eksynyt meijeri...

Tänään pistettiin ekaa kertaa kestovaippaa päälle (ekaa-ekaa kertaa en laske kun sinaapit valui 5min jälkeen potkareiden läpi)....
Mutta eka vaippa ainakin toimi täysin samoin kuin kertsi, plus onhan se ihan sairaan söpömpi! (kuvaa en tietenkään tajunnut ottaa)


Kestoja meillä on vajaa kymmenen, tai ehkä enemmänkin jos laskee vaippakuoriin sopivat imut erikseen...

Eli vaippakuoria meillä on kaksi MIO-merkkistä, niihin neljä omaa imua.
Kaksi ruskovillan villavaippa housua.
Kaksi viime vuoden ÄP:n valkoista AIO vaippaa
Myllynmuksujen (ÄP 2011) vihreä taskuvaippa
Royalin AIO
12 vaippaharsoa

näillä mennään, ensin ihan rauhassa kokeillen, sitten ehkä myöhemmin kunnolla touhuten?

Hänen Puolimetrinen Ylhäisyytensä

Miten ihmeessä vajaa kuusi viikkoisella voi olla jo näin paljon omaa tahtoa?! Ja kuvittelin täysin, että unta vastaan taistelu on meillä edessä vasta ensi vuonna.... Elsalla on omaa tahtoa kuin pienessä pitäjässä, myös keimailu osataan jo (mummi ja pappa on kiedottu tiukkaan tuon pienen ja pullean pikkurillin ympärille).

Ja myös kova kiire päästä liikkeelle (tai sitten mahassa vääntää), päätä on nyt nosteltu pian viikon verran, ja päivä päivältä jaksetaan kannatella enemmän. Ja siitä vasta tuo pötkäle rupeaa huutamaan kun vimmatusta huidonnasta huolimatta ei liikuta (jollei kyljelle kupsahtamista lasketa)...

Tänään jäivät päiväunet lyhyiksi, kiitos taas naapureiden koirien. Onhan se jees pitää kuutta koiraa samassa 6neliön pihassa...  Itse olenkin ollut tämän vaativimman pomoni edessä tissit paljaana suurimman osan päivästä.

Mutta palkaksi olen saanut hymyjä, naurua ja kiiih! ääniä :)

Hiljaisuuden loppu

Ollaan oltu hiljaa suhteellisen kauan. Olen pahoillani, mutta laiskuus on vienyt voiton kirjoittamisesta, vaikka monesti olenkin aloittanut kirjoittamisen, mutta aina se on tyssännyt seinään.

Meillä menee hyvin, lauantainna Elsalla tuli kuukausi täyteen, ja sunnuntainna oli neidin nimpparit.

Kaikki on mennyt mainiosti ja oikeesti superhyvin, Elsa nukkuu melkein joka yö hyvin, eka heräys tapahtuu ylensä neljältä. Siitä sitten torkutaan seitsemään. kahdeksaan saakka. Eli me nukutaan sairaan hyvin!

Koitan tässä viel kirjoittaa tänään paremmin ja enemmän ja kuvien kera.
Toivepostaukset työn alla myös.

Laiskuutta PERKELE..

Olen sitten pahasti laiskistunut blogin suhteen, vaikka en voi edes vedota ettei ole aikaa... Elsahan nukkuu nyt paljon (tai oikeastaan ei aina) ja syö.

Mutta järkytys oli suuri kun neidille on jäämässä pieneksi nuo pienimmät vaipat. Apuva.

Kissat ovat tottuneet Elsaan jo hyvin, Pasi jopa vahtii ja pesee Elsaa.