Usein olen pohtinut miten kanssasisareni (sinkkuäidit) löytävät sen uuden kumppanin, ja usein vielä nopeasti.
Itse kun en edes tiedä mistä etsiä.
Nettideittailua kokeilin, tuloksena 40-50vuotiaat miehet jotka etsivät salarakasta.
Ulkona liikkuminen rajoittuu kaupassa käyntiin ja satunnaiseen keikkailuun.
Facebookissa on 17 miespuolista kaveria, joista seitsemän on joko minulle tai Lellulle sukua, parisuhteessa tai ei naisista kiinnostuneita on kahdeksan. Sitten jää kaksi jotka eivät ole parisuhdestatustaan ilmoittaneet.
Itse olen kaiken lisäksi surkea flirttailemaan, miehille puhuessa olen liian äijä, tai vaihtoehtoisesti teen jotain typerää.
Tiedän, tiedän silmät pitää pitää auki ja mieli valppaana.
Mut mä vaan en osaa!
Ps. En nyt miestä niin tarvitse, pohdin vaan.
Minähän luonnollisesti olen mitä paras neuvomaan näissä miesjutuissa. :D Mutta siis ei kai niitä noin vaan etsitä? Ei flirttaileminenkaan varmaan auta, jos haluaa aidon parisuhteen. Musta tuntuu, että ylipäätään pitää vaan sosialisoitua ja käydä erilaisissa jutuissa joissa tutustuu uusiin ihmisiin. Ja sitten jos näkee jonkun kivan niin päättää vaan tutustua siihen ja katsoo eteneekö ystävyys miksikään muuksi.
VastaaPoistaOon seurustellut kolme kertaa. Ensimmäinen löytyi kielikurssilta, toinen seurasi mua kuin koira monta vuotta ja kolmannen kanssa aloin chatata facebookissa sen jälkeen, kun oltiin vuosia oltu fb-kavereita. Ehkä niitä random uusia tuttavuuksia vaan kannattaa lisäillä rohkeasti? :D
Minä ja mun mies ollaan tavattu Helsingin yöbussin jonossa kello neljä aamuyöllä ;)
VastaaPoistaJa olin asunut kolme viikkoa kaksin lapseni (3.5v) kanssa, enkä todellakaan etsinyt mitään, mutta eipä sitä tiedä koskaan milloin se oikea tulee vierelle <3 :)
Aws :) Täytyykin pitää silmät auki, varsinkin ku parin viikon päästävkäytän yöbussia :D tosin Turussa..,
VastaaPoistaMäkin muuten olen tutustunut yhteen mahtavaan ihmiseen bussipysäkillä yöbussia odotellessa! Menin sen luo sitten myöhemmin yöksikin.
VastaaPoista